13.01.

Xamk haluaa yliopistoksi

Rehtori Heikki Saastamoinen perää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle oikeutta palkata professoreja ja antaa yliopistotason opetusta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tähtää tosissaan yliopistoksi yliopistojen joukkoon. Toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoisen mukaan Xamkilla on kaikki edellytykset kasvaa ylempää korkeakouluopetusta antavaksi oppilaitokseksi.

Saastamoisen mietteet liittyvät tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) viime vuoden lopulla aloittamaa pohdintaa siitä, ”onko taas uuden yliopiston perustamisen paikka.” Saastamoinen pitää luontevana, että Kaakkois-Suomen maakunnat ovat asiassa aktiivisia siinä kuin Satakunta, Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaakin.
– Saarikon avaus on kiinnostava, ja se on saanut liikkeelle ne maakunnat, joilla ei ole omaa tiedekorkeakoulua.

Suomessa on nyt 13 opetusministeriön alaista yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua. Ne tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta 60 paikkakunnalla. Korkeinta opetusta ei ole tarjolla Etelä-Savossa eikä Kymenlaaksossa, joiden alueella Xamk toimii.
Saastamoinen pitää selvänä, että Xamk on eturivissä, jos uusia yliopisto-oikeuksia ryhdytään jakamaan.
– Haluamme olla ilman muuta mukana tässä keskustelussa. Siihen liittyy myös Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikon mielipidekirjoitus, joka julkistettiin viikolla.

Saastamoinen uskoo, että ministeri Saarikko teki marraskuisen keskusteluavauksen vakain tuumin tavoitteenaan uudistaa korkeakoululaitosta. Ministerin mukaan korkeakoulujärjestelmämme ei ole ikinä valmis.
– Tien päässä voi odottaa jopa uusi yliopisto tai korkeakoulu – mahdollisuus kannattaa pitää avoinna, Saarikko viestitti Helsingin Sanomien mukaan kertomatta tarkemmin, mihin uusi korkeakoulu perustettaisiin ja milloin.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toivoo roolistaan perusteellista keskustelua

Onko oikein, että noin puolet Suomen korkeakouluista eivät voi palkata professoreja eivätkä myöntää maisterin ja tohtorin tutkintoja, kysyy Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen.

Saastamoisen vastaus omaan kysymykseensä on, että asia vaatii perusteellisen keskustelun. Hyvä avaus oli tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) loppusyksyn puntarointi, jossa hän aprikoi ääneen uuden yliopiston perustamismahdollisuutta.
Aika on otollinen myös sikäli, että lausuntokierroksella oleva koulutuspoliittinen selonteko on määrä antaa eduskunnalle helmikuussa. Xamk aikoo Saastamoisen mukaan esittää lausunnossaan, että Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa tehtäisiin alueellinen kokeilu.
– Tavoitteeksi tulisi, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kehittyisi yliopisto, jolla olisi oikeus professuureihin ja korkeimpaan opetukseen.

Xamkilla on Saastamoisen mukaan kelpo pohja yliopistoa varten. Neljällä kampuksella on 10 000 tutkinto-opiskelijaa ja 850 henkilökuntaan kuuluvaa. Laatukriteereillä Xamk on ammattikorkeakoulujen ehdotonta parhaimmistoa.
– Xamk olisi yliopisto siinä kuin vaikkapa 1979 perustettu Lapin yliopisto.

Saastamoinen viittaa myös Britannian ja Norjan kehitykseen, missä ammatinkorkeakouluille on aikanaan myönnetty lupa professuureihin sekä yliopisto-opetukseen. Myös Saksassa ammattikorkeakouluissa on professorit ja osalla tohtorikoulutustakin.
– Ratkaisu on koettu hyväksi, eikä esimerkiksi Britanniassa kait kovin kehno yliopistolaitos ole.

Saastamoinen ei silti halua romuttaa eroa tiedekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun väliltä. Hän kuitenkin sanoo, että suomalainen ammattikoulujärjestelmä on kansanvälisesti harvinainen ja turhan lokeroiva.
– Vaikka Xamk kehittyisi kohti yliopistosarjaa, jatkaisi se yhä myös ammattikorkeakouluopetusta normaalisti.

Korkeimmalle opetukselle on Xamkin toimialueella kiistämätön tarve. Maakuntien tilanne on Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa monella mittarilla maan heikoimpien joukossa.
– Olisi tärkeää, että nuoret voisivat täälläkin jäädä kotimaakuntiin opiskelemaan maisteriksi.
Rahoitukseen ei Xamkin yliopistotie Saastamoisen mukaan katkeaisi.
– Raha ei ole ongelma. Maisterikoulutus ei ole merkittävästi kalliimpaa kuin meidän nykyinen koulutus.

Saastamoinen on varma, ettei liikkeellä ole vain Xamk. Hän uskoo, että kokeilu kiinnostaa myös ammattikorkeakouluja Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla, jotka nekin ovat vailla omaa tiedekorkeakoulua.
Rehtori toivoo, että Xamkin omistajakaupungit Mikkeli, Savonlinna, Kouvola ja Kotka sekä Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntaliitot ovat nyt aktiivisia.
– Ajatusta yliopistokokeilusta on testattu omistajilla, eikä vastustusta ole ilmennyt. Minusta tämän asian kanssa pitää nyt käydä töihin. Asia vaatii aikaa, työtä ja kokeilukin lainsäädäntömuutoksen. Sellainen ei itsestään tapahdu.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.