20.01.

Puuverstaan pauloissa

Ari Maastovaara tekee kestävää työtä. Tumma on tuoli miehen ensimmäinen valmistama istuin. Parhaillaan teossa oleva työtuoli lähtee kesällä Maastovaaran juhlanäyttelyyn Lahteen.

Ari Maastovaaran verstaalla Mikkelin Norolassa leijailee metsäinen aromi.
Verstaan seinustoja reunustaa läjäpäinen määrä erilaisia puulevyjä ja massiivisia lankkuja.
–Käytän jalopuita, pihlajaa, leppää ja mäntyä. Suosikkini on Mikkelin r-mänty Sunojan sahalta Siikakoskelta, sanoo Maastovaara, joka on tehnyt työtään hienopuuseppänä 25 vuotta.

Hänen yhden miehen verstaallaan syntyy omaleimaisia kokopuuhuonekaluja. Työt ovat viimeisteltyjä jokaista senttiä myöten. On selvää, että tekijällä on silmää yksityiskohdille.
–Viimeistely on tärkeää. Tekemisen nopeus on kysymysmerkki, sillä teen jokaisen esineen hieman eri tavalla. Salalokerot ovat erityisosaamistani.

Mies puhuu työstään intohimoisesti. Äkkiseltään voisi luulla, että hän on syntynyt puusepäksi. Näin ei kuitenkaan ole.
Rakkaus puuhun leimahti liekkeihin vasta Heinolan hienopuuseppäkoulun mestareiden opissa 90-luvun alussa.
–Opiskelin Mikkelissä käsi- ja taideteollisuuskoulussa ennen Heinolaa, mutta menin sinne oikeastaan siksi, että metallipuolella olisi liannut kätensä, hän nauraa.
–Piirtämisestä olen tykännyt aina. Ja luovuudesta.

Maastovaara on paluumuuttaja. Hän on syntynyt ja varttunut Mikkelissä.
Hienopuusepän yrittäjäura alkoi kuitenkin 90-luvun puolivälissä Helsingissä, jossa mies asui tuohon aikaan avopuolisonsa kanssa.
Paluu Mikkelin rauhalliseen rytmiin koitti vuonna 2003, jolloin perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi.
–Mikkeli on turvallisempi ja kotoisampi kaupunki.

Työssään Maastovaara
nauttii erityisesti asiakaspalvelusta, johon kuuluu myös monesti yllätyksiä. Yleensä asiakas saa enemmän, mitä alun perin tilasikaan.
Aitoa asiakaspalvelua on hänen mukaansa se, että jokainen asiakas saa juuri hänelle tehdyn tuotteen, vaikka tilaisikin samanlaisen, jonka on naapurissa tai sisustuslehdessä nähnyt.
–Parhaat ideat tupsahtelevat kesken työn. Jos esine vaatii jotain uutta lisättävää, silloin en osaa ajatella rahaa. Silloin otan vaikka takkiin.

Hän ei kainostele sanoessaan, että hienopuusepän työ ei ole halpaa. Miehen silmäterä, ylellinen V I V -työtuoli maksoi asiakkaalle 7 000 euroa.
–Mutta tuoli on ainutlaatuinen. Istuinmukavuus on haettu BMW:stä. Tuolissa on vaihdekeppi, kytkin, neljä pyörää ja 40 kiloa rautaa. Se on kaikkein mehevin työni koskaan.
Työntunteja tuolin parissa kertyi noin kaksisataa.
–Metalli- ja verhoilutöiden ja muiden alihankintojen jälkeen itselleni kertyi palkkaa kaksi euroa tunnilta. Esine on kaiken sen vaivan arvoinen. Ehkä sen jälkeläisestä saa lievennystä tuskaan.

V I V -tuolin
jälkeläisellä mies viittaa parhaillaan työn alla olevaan tuoliin, joka esitellään kesäkuussa Maastovaaran 25-vuotisnäyttelyssä Lahden Pro Puu -keskuksella.
Näyttelyssä pääsee näkemään läheltä, millaista kädenjälkeä hienopuusepän verstaalla syntyy.
Tämän kaltainen näkyvyys on paikallaan, sillä Maastovaara kaipaa enemmän arvostusta käsityölle.
– Hyvin tehty käsityö kestää aikaa. Oikeastaan aika on hyväksi esineilleni. Olenkin sanonut, että minun tuotteeni kestävät niin kauan, että niihin kyllästyy, mies naurahtaa.
Lisäksi hienopuusepän työt ovat uniikkeja.
–Jos esimerkiksi samanlainen V I V-tuoli löytyisi jostakin päin maailmaa, niin silloin olisi maailmankirjat sekaisin.

Iso osa miehen asiakkaista on Helsingistä. Miten on Mikkelin markkinoiden laita?
–Asiakaspohjani on täällä aika pieni. Ensin luulin hinnan olevan kynnyskysymys, mutta ehkä se onkin kulttuurin puute.

Maastovaara tekee yhteistyötä muiden paikallisten tekijöiden kanssa.
–Visuaalisesta ilmeestä ovat pitäneet huolta piirtäjä Anssi Romo ja valokuvaaja Pihla Liukkonen. Verhoomo Vermiina ja metallialan ammattimies Juha Piiroinen ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitani.

Anni Suomela

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.