04.11.

Peräpään valvoja: Tavallista yritetään, priimaa pukkaa!

Mikkelin Klubi ry:tä 12 vuotta johtanut Mikko Pöyry (vas.) luovuttaa puheenjohtajan nuijan ensi vuodenvaihteessa johtokunnassa kolme vuotta toimineelle Jukka Röytille. Valinnan teki klubin vaalikokous perjantaina. (Kuva: Antero Heikkinen)

Mikkelin kuntatalous on kuralla. Muuttovirta vie pois kaupungista. Asuntojen arvot laskevat.
Kohta puoliin kuulemme kaikesta huolimatta, miten mainiosti kuntapoliitikot ovatkaan yhteisiä asioitamme taas neljän vuoden ajan hoitaneet. Kuntavaalien kampanjointi on käynnissä.

Kuntavaaleissa 2017 Sdp rynnisti kaupungin suurimmaksi puolueeksi, mikä nosti Markku Aholaisen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
Aholaisen persoona herätti ennalta epäilyksiä, mutta hän lupasi yhteistyötä. Kaupungin talous pantaisiin alkavalla valtuustokaudella hänen johdollaan kuntoon.
Säästöohjelmat syntyivät kyllä aikataulussa, mutta toteutus lipsui. Säästöjä ei ottanut millään syntyäkseen Aholaisen valvonnassa.

Sekavaa oli muutenkin. Aholaisen johdolla kokoukset venyvät monumentaalisiin mittoihin. Kaupungin virkakunta lamaantui.
Aholaisen vasemmistopopulistiset puoluetoverit pitivät huolen siitä, että yhteiskunnallisen keskustelun terävin kärki pyöri milloin laturaivon ja milloin aiheettomien korruptiosyytösten vaiheilla.
Sitten lipsui muukin kuin säästöohjelmat. Toukokuussa 2019 Aholainen juhli yrittäjien tilaisuudessa Lappeenrannassa turhan perusteellisesti.
Juhannuksen alla 2019 Aholainen erosi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arto Seppälä (sd).

Kaupunginhallituksen
johtopaikasta kisasi Seppälän kanssa demareitten Soile Kuitunen.
Kuitusen on toivottu tuovan järkeä Mikkelin demareitten linjauksiin. Toistaiseksi tohtori Kuitunen on kuitenkin sopeutunut mainiosti populistiseen komentotalouteen.

Viattomia eivät ole muutkaan.
Keskustankin saavutukset ovat jääneet kohtalaisen vähiin.
Kysymyksiä herättää paikallisen puolueväen yhteydet puoluejohtoon. Sen paremmin ex-puheenjohtaja Katri Kulmuni kuin nykyinen Annika Saarikkokaan eivät näytä kuuntelevan mikkeliläisiä.
Miksi oman maakunnan ministeri Hanna Kosonen (kesk) ei kaudellaan ratkaissut Varastokirjaston siirtoa Mikkeliin? Siihen Mikkelin keskustalaiset saavat vaalikampanjan aikana vastata.

Kokoomuksellakin on muutamia tilastomerkintöjä, joiden perään äänestäjät saattavat kysellä. Miten ovatkaan sujuneet kaupungin kokoomusvetoiset bisnekset?
Onko Xamkin hallituksen Jyrki Koivikon määrätietoisella johdolla rakennettu Saimaa Stadiumi ollut hyvä ratkaisu? Olisiko ollut hyväksi kuulla suunnittelussa enemmän käyttäjiä?
Armi Salo-Oksan pitkään kipparoima Mikkeli-puisto ajoi karille. Olli Miettisen johdolla toteutettu Biosairila on kokenut epäonnea, jolle tuli tanakasti hintalappua.

Tätä joukko Mikkeli tarvitsee lisää: Heikki Viitikko, 1,8 miljoonaa euroa, STT:n Jani Räsänen 443 000, Suur-Savon Heikki Hämäläinen 438 000, OP:n Jari Himanen 323 000, Iikka Savisalo 307 000, Jukka Toivakka 282 000, Kuoman Antti Puttonen 271 000, Harri Kivinen 267 000, kauppaneuvos Kari Manninen 244 000, kauppaneuvos Leo Laukkanen 226 000, Essoten Risto Kortelainen 222 000, Mölnlycken Timo Saahko 208 000, Ylen Ville Vilen 185 000, Lenita Toivakka 167 000 ja kaupunginjohtaja Timo Halonen 139 000 euroa.
Nimet on poimittu Ilta-Sanomien listalta, jossa on vuoden 2019 suurituloisia mikkeliläisiä. Lisätään vielä Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, joka tienasi 209 000 euroa. Hän maksaa veronsa Pohjois-Savoon.

Kommentit

  1. Realisti 04/11/2020 16:21

    Olipa jälkeen ala-arvoista kommentointia Markku Aholaisesta, ei riittänyt perättömät puheet. Kannattaisi nyt tarkastella kykypuolueen menestystarinoita kuten Saimaa Stadiumia, Biosairilaa ja Mikkeli-puistoa..näihin on uponnut miljoonia euroja. Samoin bisnesosaamista on nähty Toimintakeskuksen ja Miksein hallituksissa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.