21.10.

Etelä-Savon puolesta

Keskisuomalainen haluaa olla vahvasti mukana Etelä-Savon maakunnan elämässä, vakuuttaa yhtiönsä toimitalon edessä Jyväskylässä kuvattu kosernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Keskisuomalainen-konserni haluaa näkyä ja kuulua Etelä-Savossa. Yhtiö aikoo tehdä sijoituksen Etelä-Savon pääomarahastoon.
– Lähdemme mukaan Etelä-Savon rahastoon 50 000 euron panoksella, sanoo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Keskisuomalaisesta tuli osa eteläsavolaisten arkea, kun konserni osti Tikan perheeltä Kaakon Viestinnän keväällä 2019. Keskisuomalaisen omistukseen tulivat muun muassa maakuntalehdet Länsi-Savo, Itä-Savo, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat. Lisäksi vuodenvaihteessa jyväskyläläisomistukseen siirtyi Mikkelin Kaupunkilehti.
Laajeneminen Kaakkois-Suomeen on osa kasvavan mediakonsernin strategiaa. Kangaskorvelle itselleen Etelä-Savo on kyllä henkilökohtaisistakin syistä tuttu ja mieluisa suunta.

Hänen isänsä isä pakeni Venäjältä vallankumousta ja asettui kauppiaaksi Mikkelin ja Kangasniemen välille Läsäkoskelle. Sukunimi vaihtui Kosloffista Kangaskorveksi.
Vesa-Pekan isä Pekka Kangaskorpi asettui avioliiton kautta tilalliseksi Jyväskylään 1970-luvulla. Pekka Kangaskorpi sijoitti varojaan maakunnan omaan lehtiyhtiöön Keskisuomalaiseen, jonka säilymistä maakunnallisessa omistuksessa hän halusi edistää.
Kuollessaan toukokuussa 2020 oli Pekka Kangaskorpi Keskisuomalaisen suurin yksittäinen henkilöomistaja.
Kangasniemen ja Mikkelin reissut tulivat tutuiksi Kangaskorvelle nuoruudessa. Hyviä muistoja on vaikkapa MP:n suuruuden aikaisista peleistä, joita Kangaskorpi kävi isänsä kanssa katsomassa.

MP:n riveissä pelannut isän serkku, maajoukkuetason hyökkääjä Heikki Kangaskorpi oli ihailun kohde.
– Koulussa oli kova juttu, kun sain Heikiltä vanhat nappulakengät.
Noilla Mikkelin reissuilla Kangaskorvelle tuli tutuksi myös Olli Rehn, jonka kanssa yhteydenpito on virallisesti ja epävirallisesti jatkunut näihin päiviin.
Kangaskorpi on syntynyt ja kasvanut Jyväskylässä. Opiskelu ja työt ovat kuljettaneet miestä Vaasaan, Helsinkiin ja Espanjaan, missä hän työskenteli Enson myyntijohtajana. Eduskunnan virkamiehenä vierähti 15 vuoden rupeama.

Jyväskylän salaisuus on hyvä yhteishenki

Keskisuomalaisen hallitukseen Kangaskorpi nousi 1996. Hän toimi pitkään myös hallituksen puheenjohtajana. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti 2010.
Kangaskorpi kokee olevansa juurevasti keskisuomalainen, mutta myös Etelä-Savon kehittäminen kiinnostaa yhä enemmän.
Konsernijohtaja sanoo, että Keskisuomalainen haluaa ottaa myös uusilla toimialueillaan vahvan roolin.
– Mikkeliin ja Kaakkois-Suomeen olemme tulleet pysyvästi. Rooli on nyt vielä mietinnässä, mutta haluamme tukea alueiden kehitystä.

Kangaskorpi sanoo, että mediayhtiön tärkein tehtävä on tuottaa laadukasta sisältöä alueensa asiakkaille. Siihen tarvitaan vahvat mediat.
– Haluamme, että meillä on Kaakkois-Suomessa vahvat mediat, jotka pitävät oman alueensa ja siellä asuvien ihmisten puolia.
Yksi konkreettinen tilaisuus tukea Etelä-Savoa on perusteilla oleva pääomarahasto. Tähän tilaisuuteen Keskisuomalainen on päättänyt tarttua.
– Tämä on hyvä keino osoittaa sitoutumista alueeseen.

Keski-Suomi ja varsinkin sen veturi Jyväskylä on menestynyt viimeksi kuluneet 30 vuotta hyvin. Mikkelissä ja Etelä-Savossa on tahti ollut selvästi heikompi, mitä Kangaskorpi kummastelee.
– Herraonnea Mikkelillä on selvästi ollut, sillä Olli Rehnin ja Erkki Liikasen kädenjälki näkyy valtakunnallisesti ja jopa maailmanlaajuisesti.
Etelä-Savon kehityksessä näyttää kuitenkin naapurimaakunnasta katsoen olevan käsijarru päällä. Eväät ovat kyllä erittäin hyvät: kaunis luonto, loistava sijainti, metsät, vapaa-ajan asutus. Kangaskorpi listaa.
– Käsillä on hukattujen mahdollisuuksien yhtälö. Eritoten Mikkelin ja Savonlinnan juopaa on vaikea hahmottaa maakunnan ulkopuolelta. Päättäjät saisivat marssia pelin eteen.

Kangaskorpi sanoo, että Jyväskylän salaisuus on hyvä yhteishenki, jolla on hänen mukaansa ollut iso vaikutus koko Keski-Suomen menestykseen. Samaa hän toivottaa Mikkeliin ja Etelä-Savoon.
Jyväskyläläiset päättäjät pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään. Mukana on kaupunginjohdon, elinkeinoelämän, politiikan ja median vaikuttajia.
– Yhteydenpidolla on ollut iso vaikutus Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen kehitykseen. Täällä on tekemisen meininki.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. Sukulainen 22/10/2020 08:01

    Kangaskorven isoisä pakeni venäjältä, ei isä.
    Heikki Kangaskorpi on Vesa-Pekka Kangaskorven sekku.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.