23.09.

Rakentamaan pitkän kaavan kautta

Helena ja Leo Levänen ovat odottaneet rakennuslupaa lähes neljä kuukautta. Nyt he ovat vihdoin pääsemässä töihin mökkitontillaan Mikkelin Rahulassa.

Odottavan aika on pitkä, etenkin kun rakennusluvan viipyminen jarruttaa työmaan aloittamista. Mikkeliläiset Helena ja Leo Levänen ovat odottaneet omaansa lähes 4 kuukautta.
– Olisimme aloittaneet työt heti alkukesästä, mutta on pitänyt odottaa lupapaperien valmistumista, huokaisee Helena Levänen.

Levästen 1960-luvun alussa valmistunut kesämökki tuli keväällä kosteusvaurion vuoksi tiensä päähän. Huhtikuussa he päättivät, että tilalle rakennetaan uusi. Paikka sijaitsee Linnasen rannalla Mikkelin Rahulassa.
Rakennuslupa-anomus lähti sähköisen järjestelmän kautta Mikkelin kaupungille 6. kesäkuuta. Juhannukseen mennessä ei kuulunut mitään.
– Sitten kuulimme, että rakennusvalvonnassa oli kesäsijainen, joka ei osannut yksin päättää, Leväset sanovat.

Neljän viikon odotuksen jälkeen kaupungilta tuli sähköpostitse tieto, että tarvitaankin poikkeuslupa rakennusoikeuden ylityksen takia.
Leväset olivat kummissaan. Miten rakennusoikeus voi ylittyä, kun kaikille tontille rakennetuilla rakennuksille on aikanaan saatu rakennuslupa ja tehty lopputarkastus?
– Suunniteltu uusi päärakennus on 74 neliötä ja purettava 80 neliötä, he sanovat.

Matti Himasen suku on viettänyt lomia Mikkelin Linnasen rannalla vuodesta 1954. Koskaan eivät ole rakennusluvat olleet yhtä tiukassa kuin nyt.

Tarina jatkuu. Ilmeni, että myös uudisrakennuksen alta siirrettävälle aitalle on haettava siirtolupa.
Naapureitten kuulemisia he järjestivät pienen muotovirheen vuoksi kaksi, vaikka yhdelläkään naapurilla ei ollut mitään huomautettavaa.
Poikkeuslupa ja suullinen lupa aitan siirtoon tulivat syyskuun alussa, rakennuslupaa ja purkulupaa odotellaan edelleen. Niitä on lupailtu täksi viikoksi.

Leväset ihmettelevät kaupungin rakennusvalvonnan toimintaa suuresti. Viranhaltijoita ei saa kiinni millään konstilla, ei varsinkaan puhelimitse. Sähköposteihin ei vastata.
Sähköinen asiointi ei Levästen mielestä toimi. Yhtäkään virnahaltijaa he eivät ole tavanneet lupaasioidensa tiimoilta kasvokkain,
– Miksi ei voida istua alas ja katsoa kerralla, mitä rakennuslupaan tarvitaan? Tällainen tapa on kaikkein hitain ja työläin, sanoo lääkärin työstä eläkkeellä oleva Helena Levänen.
– Kiitos mökkitoimittajalle, joka on ongelmista huolimatta hienosti vienyt asiaa eteenpäin ja hoitanut lupaasiaa. Itse emme olisi kiemuroista selvineet, Leväset sanovat.

Mikkelin kaupunki saa Leväsiltä arvosanaksi viitosen tavasta, jolla se on heidän lupa-asiaansa hoitanut.
– Onko tämä oikea tapa houkutella uusia asukkaita ja yrittää saada ihmisiä rakentamaan Mikkeliin, he kysyvät.

Laiturin toimenpidelupa oli tiukassa

Leväset eivät ole murheineen yksin. Naapurissa asuva Matti Himanen on seurannut tyttärensä perheen 20 neliön aitan rakentamista läheisellä Linnasen rantatontilla.
– Tyttären perhe sai viimein rakennusluvan 3,5 kuukauden pikkutarkan vitkuttelun jälkeen. Luvan myöntämisen jälkeen rakennusvalvonta pyysi vielä lisäselvityksiä toissijaisille tuntuvista asioista, Himanen sanoo.
Himasen mukaan ongelmat ovat samat kuin Leväsillä. Sähköinen lupahakemus lähti matkaan, mutta viranhaltijoihin ei saa yhteyttä.
Suunnitelmiin on kaivattu useita tarkistuksia. Parin viikon välien on tullut jokin uusi puute, joka on esti rakennusluvan saamisen. Ketään ei saanut kiinni vastaamaan kysymyksiin

Rakennusluvan viipyminen aiheutti tyttären Turussa asuvalle perheelle päänvaivaa, kun lomat menivät, mutta rakennuslupaa ei kuulunut. Itsekin virkamiehenä työskennellyt Himanen pitää lupaprosessia täysin käsittämättömänä.
Linnasen rantatontti on ollut Himasen perheen hallussa vuodesta 1954. Vuosikymmenten aikana paikalle on rakennettu paljon.
– Koskaan ennen ei ole ollut tällaisia vaikeuksia. Tälläkö tavalla edistetään Mikkelin rakentamista ja uusien asukkaiden saamista, kysyy elämäntyönsä rikospoliisissa tehnyt eläkeläinen.

Laituriluvan kanssa tuskaillut Tero Puikkonen sanoo, että rakennusvalvojan tehtävä on auttaa ihmisiä toteuttamaan unelmiaan.

Syysjärven rannalla asuvan mikkeliläisen yrittäjän Tero Puikkosen mitta on täyttynyt. Hän aikoo jättää kau pungin rakennusvalvonnan toiminnasta kantelun Itä-Suomen aluehallintovirastolle.
– Teen kantelun omissa nimissäni, mutta mukaan voi liittyä muitakin halukkaita.
Puikkosen omat kokemukset liittyvät laiturirakentamiseen. Matalaan rantaan suunniteltu laituri olisi 70-neliöinen, mikä vaatii toimenpideluvan. Se on ollut tiukassa.
Hakemus lähti 4. maaliskuuta. Kuukauteen Puikkonen ei kuulut mitään, mutta sai kysyttyään rakennusvalvonnasta kehotuksen kuulla naapureita, Se oli vasta alkua.
– Sitten tuli vaatimus hankkia lupa vesiosuuskunnalta ja sen jälkeen vielä kuulla naapurien naapureita. Ne tein.

Seuraavaksi rakennusvalvonta alkoi vielä kysellä selvitystä vedenvirtauksesta.
– Sanoin, että pontonilaiturin alla vesi virtaa vapaasti. Nyt luvat on saatu ja laituri asennusta vaille valmis.
Puikkonen kuvaa prosessia mahdollisimman hitaaksi ja hankalaksi. Ilmiö on hänelle valitettavan tuttu edelliseltä valtuustokaudelta, jolloin hän toimi teknisen lautakunnan varapuheenjohtajana,
– Olen jo useasti ollut yhteydessä Mikkelin kaupungin päättäjiin sekä rakennusvalvonnan esimiehiin. Toiminnassa ei ole tapahtunut kehitystä ainakaan positiiviseen suuntaan, joten nyt kantelun myötä joutuu kaupunki ottamaan asian kunnolla esille.

Hankalin tilanne on Puikkosen mukaan Mikkelin pohjoispuolisilla alueille. Hän perääkin kantelussa, ovatko kaupunkilaiset tasaveroisessa asemassa rakennusluvituksen suhteen.
Puikkonen haluaa nostaa rakennusvalvonnan ongelmat esille mikkeliläisenä veronmaksajana ja yrittäjänä. Hän sanoo, että rakennusvalvojan tehtävä on auttaa ihmisiä toteuttamaan hankkeitaan ja unelmiaan.
– Mikkelin houkuttelevuuden tärkein tekijä on, että loma-asukkaille tarjotaan palveluita ja autetaan heitä investoimaan kuntaamme.

Rakennustarkastus:
Luvan voi saada jopa viikossa

Mikkelin kaupungin johtava rakennusvalvoja Sari Valjakka ei purematta niele rakennusvalvontaan kohdistuvaa kritiikkiä.
– Jokainen viranhaltija tekee virkavastuulla työtä ja yhteisiä käytänteitä on laadittu valtakunnan tasolla sekä Mikkelissä. Kun saamme palautetta, pyrimme huomioimaan asiaa tulevaisuudessa paremmin.

Rakennusvalvonta käsittelee 700 lupaa vuodessa, ja keskimääräinen käsittelyaika on 30–35 kalenteripäivää. Kuudella rakennustarkastajalla on keskimäärin käsittelyssä koko ajan 20–30 lupaa.
Käsittelyajassa on myös viikonloput sekä hakijan käyttämä aika hakemuksen täydentämiseen. Myös viranomaislausunnot vaativat aikaa.
Tavoite on, että luvanhakija tulisi ennakkoneuvotteluun jo ennen suunnittelun käynnistämistä etenkin suurissa hankkeissa kuten ok-talot ja sitä suuremmat hankkeet sekä poikkeamisia sisältävät hankkeet.
– Jos asiat esitetty lain vaatimalla tavalla, lyhyimmät käsittelyajat ovat alle viikko.

Valjakka sanoo, että koronakevät on tuonut hankaluuksia myös rakennusvalvonnan katselmuksille. Asiakaskohtaamisia on jouduttu jättämään väliin.
– Työnkuvaan kuuluvat monet lupavalmistelu, kokoukset, katselmukset sekä asiakasneuvonnan ja asiointipisteen päivystysvuorojen hoitaminen, joten puhelimella emme ole aina henkilökohtaisesti saavutettavissa. Asiointipiste on auki. Soittopyyntöihin on ohjeistettu vastaamaan.

Yleensä rakennusluvan viivästymisessä on Valjakan mukaan kyse hakemuksen puutteellisuudesta. Helena ja Leo Leväsen rakennuslupaa viivyttänyt poikkeuslupa tarvittiin, koska tontin koko on edellisen luvituksen jälkeen pienentynyt.
– Aikaisemmassa luvassa hakijan hallinnassa on ollut suurempi maa-alue. Nyt tontin koko on pienentynyt, joten rakennusoikeuskin on pienempi, Valjakka sanoo.

Valjakka myöntää, ettei viestintä Levästen kanssa ole mennyt ihan putkeen. Viivästystäkin tuli hieman normaalia enemmän.
– Kyllä tässä on minusta lainmukaisesti edetty, mutta sitä en tiedä, miten kommunikaatio on pelannut puoli ja toisin. Poikkeuslupakäsittelyssä meni vähän tavallista pidempään. Poikkeuslupakäsittelijän virka on haussa, joten töitä on tehty sijaisjärjestelyin.

Valjakka toivoo, että ongelmat ovat yksittäistapauksia. Hän muistuttaa, että kesä on ollut hyvin kiireinen. Mikkelin pohjoispuolisen (Anttolan alue) lupakäytäntöihin kohdistuva kritiikki on rakennusvalvonnassa havaittu.
– Jokainen meistä on oma persoonansa. Tarkastaja tekee työtään pedantisti ja sääntöjä noudattaen. Asioita käydään läpi palavereissä ja yhteistä linja haetaan.
Isot kohteet etenevät Valjakan mukaan Mikkelissä sutjakasti. Esimerkkeinä hän mainitsee Essoten perhetalo, Kaukokiidon hallin Tuskussa ja Lidlin uuden myymälän, jolle tarvittavat luvat järjestyivät alle kuukaudessa.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. FAKTAA 25/09/2020 16:52

    Julkisella puolella on toki paljon hyvää ja pätevää porukkaa. Sitten on myös suojatyöläisiä ja pahinta on kun sellainen pesiytyy johtoon. Toisin kuin yksityisellä puolella, näistä ei pääse eroon millään.

  2. FAKTAA 25/09/2020 13:51

    Omituista kommentointia täällä. Eikö nimenomaan rakennusvalvonta ole se instanssi, jonka pitäisi myös neuvoa? Jutussahan tuli esiin hyvin se, että yhteydenotto tuonne valvontaan on ollut haastellista.
    Rakennusvalvonta on viimeisiä kunnan byrokratian linnakkeita, joihin ei ole vielä uponnut sama palvelukulttuuri, joka on ollut jo jopa alkon myyjillä jo vuosien ajan. Rakennusvalvonnnat tunnetaan monissa kaupungeissa suoranaisina simputtajina.
    Homma nyt vain menee niin, että kaupunki menettää verotuloja, jos rakennusvalvonnan toimiminta on hidasta eikä hommat etene. Kannattaa komentoijien muistaa varsinkin jos on näiden tulonsiirtojen saamapuolella.
    “Älkää nyt arvostelko meidän kaupunkia” asenteella Mikkeli tulee jatkossakin olemaan sellainen tuppukylä kuin se on tälläkin hetkellä. Tännehän ei aikanaan otettu Viipurilaisia yrityksiäkään ja sen kyllä huomaa.

  3. Veronmaksaja 24/09/2020 16:27

    Sanotaan, että tarkistuspyyntöjä tullut. Sehän viittaa siihen, että hakijalla ei ole ollut vaadittavat asiat hoidettuna. Turha silloin viranhaltijaa syyttää aikataulun venymisestä, jos ei ite hoida asiaa kunnolla. Kalliiksi tulee veronmaksajille sekin, kun hakijat eivät itse viitsi tehdä kunnolla, vaan odottavat, että joku muu tekee heidän puolestaan.

    • Virve 26/09/2020 01:28

      Luepa tarkkaan: Suunnitelmiin on kaivattu useita tarkistuksia. Parin viikon välien on tullut jokin uusi puute, joka on esti rakennusluvan saamisen. Ketään ei saanut kiinni vastaamaan kysymyksiin. Eikö olisi asiaankuuluvaa ja asiantuntevaa pyytää tarkistukset yhdellä kertaa? Miksi ammattinsa hallitsevan viranhaltijan pitää toistuvasti tarkistaa? Olin harkinnut kesäasunnon rakentamista Mikkeliin, tämän artikkelin luettuani vien rahani sinne, missä prosessi sujuu kitkattomasti.

  4. Asian tunteva 24/09/2020 11:20

    Asiantunteva suunnittelija olisi varmaan osannut kertoa, että tontin pinta-alaan perustuva rakennusoikeus pienenee, jos tontti pienenee ja rakennuksen siirtoonkin tarvitaan lupa. 70 neliön laituriko ei vaikuta mitenkään naapuruston näkymiin, jos näiden kuuleminen kerran tuntuu turhalta?

    • Tero Puikkonen 25/09/2020 15:32

      Ei tuossa laituri asiassa tuo naapureiden kuuleminen mikään ongelma ole ollut vaan rakennusvalvonnan ohjeistus siitä, kuinka tulisi toimia. Tiedustelin ennen asiaan ryhtymistä Sari Valjakalta kuinka asiassa tulee toimia ja minulle kerrottiin, että kuule rajanaapurit ja lähetä lupa kuvat lupapiste.fi kautta.
      Näin toimittuani minulle laitettiin lupapisteen kautta lisäselvityspyyntö lupapisteen kautta, joka koski kuulemista vesiosuukunnalta. Selvitin asian vesiosuuskunnalta, kävin heidän yleisessä kokouksessa esittelemässä kuulemiseen tarvittavat kuvat ja paperit. Sain heiltä suostumuksen, jonka skannasin samana iltana lupapisteeseen. Seuraavalla viikolla minulle laitettiin lupapisteeseen tiedustelu osuuskunnan säännöistä ja nimekirjoitus oikeuksista. Kävin osuuskunnan sihteeriltä kevään korona-aikana etsimässä heidän esimerkkisääntöjen pohjalta tehdyt säännöt ja tein selvityksen tätä pyytäneelle valvojalle.

      Ennen tätä, kävimme keskustelun siitä kenellä yleensä on yhdistyksissä nimenkirjoitus oikeus. Väittäisin, että Suomen yhdistyksistä 99 % nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla ja lisäksi sihteerillä ja varapuheenjohtajalla yhdessä. Omassa kuulemispaperissa oli puheenjohtajan ja sihteerin/rahastonhoitajan nimet.

      Sääntöjen lähettämisen jälkeen minulta alettiin kysellä naapureiden naapurien kuulemista, toisin kuin Sari Valjakka oli minua alun perin ohjeistanut. Tästä naapurin naapureiden kuulemisesta sen verran, että Mikkelin keskustaan rakennetaan ent. viljasiilon kortteliin suhteellisen massiivista rakennelmaa, eikä siinä meinattu edes kuulla naapureita saati naapureiden naapureita.(Tämä ehkä suhteuttaa tätä asiaa)

      Tämän jälkeen minulta kyseltiin laiturin vaikutuksista vedenvirtauksiin ym., jonka jälkeen olin yhteydessä rakennusvalvontaan ja todella kyseenalaistin heidän toimintansa.

      Nostettuanii esille Ristiinaan ystäväni rakentaman laiturin prosessin ja kuinka siellä asiat toimivat alkoi asiani vihdoin edetä. Tiedustelin kuinka kuntalainen voi olla niin erilaisessa asemassa, kun hän rakentaa toiselle valvonta-aluelle. Ristiinassa ei todellakaan kuultu vesiosuuskuntia tai saati naapureiden naapureita ja laituri tuli Saimaan rantaan.

      eli yhteenvetona:
      1. Miksi aluksi neuvotaan väärin?
      2. Alainen kävelee esimiehen antamien ohjeiden yli?
      3. Kuntainen on erilaisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan?
      4. Miksi näitä kaikkia kysymyksiä ei voida kysyä kerrallaan vaan tätä peliä pelataan kuin shakkia siirto kerraallaan viivyttelemällä?
      5. Tästä asiasta on vuosien varrella pyritty keskustelemaan Teknisentoimen johdon kanssa, poliitikkojen ja muiden asioista vastaavien kanssa, eikä asialle ole tehty mitään.

      Ei varmaankaan ole keneltäkään pois, että jokainen kuntalainen saisi hyvää palvelua tai jopa erinomaista palvelua investoimalla tällä alueella?

      Lisäksi haluan sanoa, että Mikkelin rakennusvalvonnasta olen saanut myös erinomaista palvelua lähes aina, mutta ongelma tuntuu olevan vain nyt keskittynyt yhteen henkilöön.
      Tässä vuosien varrella monissa projekteissa mukana olleena, asioista keskustelleena en todellakaan tunnu oleva yksin.

      Tämän jutun julkaisupäivänä minuun otti yhteyttä seitsemän eri henkilö (suunnittelija, rakennusurakoitsijoita, koneurakoitsija sekä rakentajia) eli ilmeiseti vika ei yksin ole hakijapuolella. Näitä tarinoita kuullessani voin vain todeta, että omassa yrityksessäni kyseisen valvojan ura olisi ollut todella lyhyt.

      • FAKTAA 25/09/2020 16:36

        Tuo sopisi jo MOT ohjelmaan mutta laita tuo kuvaus nyt ihmeessä Länsi-Savoon. Ristiinan alueella hommat hoituu. Kiitos Juha-Häyrisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.