23.09.

Pian virtaa biokaasu

Aki Heinonen (vas.), Ville Kakkonen ja Olli Miettinen esittelevät Biosairilan valmista kaasuturbiinia.

Biosairilan kaasulaitos on tällä viikolla alkavaa koekäyttöä vaille valmis. Varsinainen käyttö alkaa marraskuussa.
– Nyt pitäisi kaiken olla valmiina koeajoja ja testejä varten, sano Biosairila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Miettinen.

Täysi höyry on päällä parin kolmen vuoden kuluessa. Silloin päästötöntä kaasua valmistuu miljoona kiloa vuodessa.
Hankaluuksia on matkan varrelle riittänyt aina laitetoimittajan konkurssista lähtien. Hankkeen aikataulu petti parilla vuodella ja kustannusarvo ylittyi noin viidellä miljoonalla eurolla. Laitoksen hinnaksi tulee 17,2 miljoona euroa, josta valtion tukea on 3,6 miljoonaa.
Miettinen on seurannut kaasulaitoksen rakentamista alusta saakka Epätoivoon hän ei ole vaipunut, mutta sanoo, ettei kaikki ole mennyt kuten piti.

Biosairilan laitostoimittajaksi valittiin halvimman tarjouksen tehnyt kotimainen yritys. Tekniikka ei toiminut lainkaan, ja yritys kaatui talousvaikeuksiin.
– On uskottava, ettei halvalla saa hyvää. Lopulta tekniikka tilatiin Saksasta ja Itävallasta, sanoo Miettinen.

Aki Heinonen (vas.), Ville Kakkonen ja Olli Miettinen valvovat Biosairilan kaasulaitoksen viimeisiä asennuksia.

Pian käyttöön otettavan biokaasulaitoksen väellä on yksi toive ylitse muiden: Mikkeliläiset erotelkaa biojäte sekajätteestä.
– Toivottavasti ihmiset erottelevat jätteet nykyistä huolellisemmin. Siitä on iso hyöty meille kaikille ja myös ympäristölle, sanoo projektipäällikkö Aki Heinonen.

Hyöty tulee montaa kautta. Kasvavasta biojätemäärästä saa enemmän kaasua ja toisaalta rekkaralli jätteenpolttolaitoksille Leppävirralle ja Kotkaan vähenee.
– Toinen toive on, että biojäte pakataan paperipusseihin. Muovipussit, myös biohajoavat ovat ongelma kaasulaitoksella.

Biosairila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Miettinen huokaisee helpotuksesta. Biokaasulaitos on koekäyttöä vaille valmis. Hän uskoo, että vihdoin kaikki toimii.

Biokaasulaitoksen valmistuminen viivästyi kahdella vuodella. Hintakin nousi 17,2 miljoonaan euroon. Alkuperäinen budjetti oli noin 12 miljoonaa euroa.
– En nyt sano, että olisi ollut epätoivon hetkiä, mutta kyllähän tämä olisi saanut toisinkin mennä.

Hankkeen takkuilu liittyy etenkin laitostoimitukseen. Toimittajaksi valittu jyväskyläläinen Bio-GTS Oy hakeutui konkurssiin kaksi vuotta sitten.
Kilpailutuksessa Bio-GTS:n tarjous oli 10 miljoonaa euroa, kun halvin saksalainen tarjous oli 15 miljoonaa euroa. Miettinen sanoo Biosairilan jälleen kerran opettaneen, ettei halvalla saa hyvää.
– Toisaalta ei kilpailutuksen jälkeen ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa halvin tarjous. Bio-GTS oli palkittu yritys ja kovassa nosteessa, joten epäilyksiä ei ollut.

Biosairilan kaasulaitokseen kuuluvat myös kookas kaasusäiliö ja jalostusyksikkö.

Jyväskyläläisyrityksen tekniikka ei sitten käytännössä toiminut lainkaan. Biosairilaan oli pakko hankkia uudet laitteet Saksasta ja Itävallasta, joissa biokaasulaitoksilla on vankat perinteet.
Bio-GTS omisti Biosarilan osakkeista 20 prosenttia, jotka pääosakas, kaupungin jäteyhtiö Metsäsairila osti konkurssipesältä. Nyt Metsäsairila omistaa kaasuyhtiöstä 70 ja ESE 30 prosenttia. Omistus on siis kokonaan Mikkelin kaupungin käsissä.
– Valtion energiatuki piti neuvotella uudelleen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Valtion avustuksia saamme 3,6 miljoonaa euroa.

Biosairilan varsinainen käyttö alkaa marraskuussa. Parin kolmen vuoden kulussa on päällä täysi höyry eli syntyy miljoona kiloa fossiilitonta biopolttoainetta vuodessa. Laitos työllistää suoraan 3–5 henkilöä.
– Tavoitteena on tuottaa toiminnallista tulosta heti alusta alkaen. Tietenkin poistot rasittavat alkutaivalta, koska rakentaminen tuli odotettua kalliimmaksi, sanoo Miettinen.
Biosairila nielee kaiken Mikkelissä syntyvän biojätteen. Sekaan on prosessiteknisistä syistä pantava 10–20 prosenttia vihermassaa mm. maatiloilta.

Kaasulaitoksen väen harras toive mikkeliläisille on, että biojäte ja sekajäte erotetaan visusti toisistaan. Nyt sekajäte sisältää kolmanneksen biojätettä
– Jos saisimme sekajätteen seassa olevan biojätteen biokaasulaitokselle, tulisi kaasua lisää 700 000 euron arvosta vuodessa, sanoo Metsäsarilan toimitusjohtaja Ville Kakkonen.
Samalla jäisi joka kolmas rekka pois liikenteestä, joka kuskaa jätettä Mikkelistä Kotkaan ja Leppävirralle poltettavaksi. Poltto myös tehostuu, jos biojätettä ei mene polttokattilaan.
– Se olisi iso ympäristöteko, joka tuottaisi myös merkittävästi taloudellista hyötyä kotikaupungille, Kakkonen sanoo.

Miettinen uskoo biopolttoaineen valtaavan sijaa varsinkin jakelu- ja raskaassa liikenteessä. Hän toivoo Mikkelin seudulle lisää kaasukäyttöisiä paketti-, kuorma- ja linja-autoja.
– Lassila-Tikanojalla on jo kaksi kaasukäyttöistä jätteenkuljetusautoa hajaasutusalueen kuljetuksissa. Toivottavasti saadaan myös taajama-alueen jätehuoltoon biokaasuautoja. Myös kaupunkikonsernille ja Essotelle on tulossa kaasulla toimivaa kalustoa.

Mikkelin seudulla kaasunjakelu on Miettisen mukaan hyvässä mallissa. Asemia on Graanilla ja Haukivuorella. Lisää on tulossa Tuskuun, Metsäsairilaan ja Kuorttiin.
– Biokaasun menekki on Mikkelissä kovassa kasvussa. Pelkästään kesäkuussa sitä myytiin Graanilla 20 000 kiloa, Miettinen sanoo.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.