16.09.

Olli Rehn puolustaa järviä

Sopiiko kaivosteollisuus näihin Puulan maisemiin, sitä pohditaan nyt niin Lontoossa kuin Mikkelissäkin.


Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kehottaa Puulan ja Saimaan alueen kuntia ja asukkaita asettumaan vireillä olevia kaivoshankkeita vastaan.
– Päättäjien kannattaa tarkkaan miettiä, pannaanko kyseenalainen kaivos puntarissa Etelä-Savon järvien ja luontoarvojen edelle. Pidän kaivoshankkeen toteutumista sinänsä hyvin epätodennäköisenä.

Rehnin omassa puntarissa luontoarvot menevät ykkössijalle. Hän sanoo, että julki tulleet kaivoshankkeet ovat uhka ”perin juurin järviluontoon ja -maisemaan nojaavalle Etelä-Savon identiteetille” sekä elinkeinoille, joissa mökkielämällä ja matkailulla on tärkeä osa.
– Jarrua kannattaa painaa ennakoiden. Kuntapäättäjillä on tärkeä rooli siinä, ettei anneta turhaan siimaa epävarmuudelle, jota tällaiset hankkeet jo suunnitteluvaiheessa väistämättä tuovat, sanoo Rehn, joka itsekin on Puulan mökkiläisiä.

Rehn korostaa, että kansalaisten aktivisuudella on tärkeä rooli, kun Puulan ja Saimaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä ratkaisuja tehdään.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes hyväksyi syyskuun alussa malminetsintäyhtiö Finnaust Mining Finland Oy:n varausilmoituksen, joka koskee laajaa aluetta Joutsan, Kangasniemen ja Mikkelin alueilla. Varausalue on lähes 800 neliökilometriä.
Tukesin päätöksen perusteella varaaja otaksuu alueella olevan kuparia, sinkkiä, kobolttia, nikkeliä, hopeaa, kultaa, platinaa sekä lukuisia harvinaisempia metalleja.
Toukokuuhun 2022 voimassa oleva varaus antaa oikeuden pienimuotoiseen näytteenottoon.

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 5. lokakuuta.
Toukokuussa Tukes myönsi varauspäätöksen Suomen Malmitutkimus Oy:lle, joka tutkii maaperää Saimaan rantamaisemissa Juvan Koikkalassa. Aiempien tutkimusten perusteella alueella tiedetään olevan nikkeliä.

Rehn odottaa maltamatta kaivoslain uudistumista. Nykyinen laki salli hänen mukaansa hakuammunnan, jota kaivosyhtiöt ovat harjoittaneet viime aikoina myös Etelä-Savossa.

Rehn tapasi maanantaina elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk), jonka mukaan kaivoslain uudistus etenee suunnitellusti.
– Keskustelun perusteella ymmärsin, että hallituksen edistys uudeksi kaivoslaiksi valmistuu ja annetaan eduskunnalle vielä ennen vuodenvaihdetta, Rehn sanoo.
– Uudistuksen pitäisi korjata nykyiseen lakiin sisältyvät epäkohdat. On hyvin tärkeää, että kunnille on lausunnonantajina tulossa lisää sananvaltaa.

Nykyistä kaivoslakia Rehn pitää liian löysänä. Se sallii kaivosyhtiöille hakuammunnan, joka aiheuttaa epävarmuutta laajoilla alueilla.
– Puulalla ja Saimaalla on, ei vain Suomen, vaan maailman puhtain järvivesi. On mahdoton ajatus, että se pilataan kaivoshankkeilla, sanoo Rehn, joka Mikkelissä kasvaneena tuntee alueen hyvin.
Miten kaivoshankkeilla saadaan jarruja, siihen Rehnillä on selvä resepti.
– Aktiivinen kansalaistoiminta ja kuntien lausunnot ovat tärkeitä, jos hanke halutaan pysäyttää. On välttämätöntä toimia kaivoslain uudistumista odotellessa.

Rehnillä on itsellään kokemusta kansalaistoiminnan voimasta. Hän kuuluu Pro Kuusamo -liikkeeseen, joka pysäytti uraanikaivoshankkeen Kuusamon matkailukeskusten liepeiltä.
– Samaa tärkeää työtä tekevät nyt kansalaisliikkeet Saimaalla ja Puulalla.

Entinen elinkeinoministeri sanoo, että kestävällä kaivannaisteollisuudella on tärkeä osan Suomen elinkeinojen joukossa.
– Olemme nähneet myös monia hyviä kaivoshankkeita. Yksi niistä on Terrafame, joka alkuvuosien vaikeuksien ja ympäristöongelmien jälkeen on synnyttänyt paljon työtä ja toimeentuloa Kainuuseen ja muualle Suomeen.

Puulalla varausilmoituksen tehnyt malminetsintäyhtiö Finnaust Mining Finland Oy:n kuuluu Bluejay Mining Plc -konserniin, jonka kotipaikka sijaitsee Lontoossa. Yhtiö on listattu pörssiin sekä Lontoossa että Frankfurtissa.
Bluejay on erikoistunut kaivostoimintaan Grönlannissa, missä se louhii nikkeliä, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja platinaa.

Kasvuhakuinen yhtiö kertoo verkkosivullaan, että Grönlannin lisäksi sillä on toimintaa Suomessa, missä varauksia on 28 000 hehtaarin verran.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. Juho Haverinen 18/09/2020 08:30

    ” kestävällä kaivannaisteollisuudella on tärkeä osan Suomen elinkeinojen joukossa”. Hienoa että myös tosiasioita tunnustetaan. Fossiilisista polttoaineista luopuminen synnyttää ison tarpeen ja pullonkaulan metallien tuotantoon, johon malminetsintä pyrkii vastaamaan. Ajatellaanpa hetki miltä maailmamme näyttäisi ilman metalleja? Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen kuuluu yhtälailla meille kaikille jotka näitä tuotteita käytämme..tässäkin tätä kommenttia kirjoittaessa

  2. Painavaa puhetta 17/09/2020 11:48

    Hienoa Olli. Painavaa puhetta pankkipomolta ja ex-elinkeinoministeriltä. Tiedetään että sinun ympäristöaktiivisuutesi on aiemminkin tuottanut tulosta. Marssit joskus 1980-luvulla freonien vastaisessa mielenosoituksessa ja nykyisin tätä ilmakehää raiskannutta kammoainetta ei käytä juuri missään. Kyllä ne kaivoshankkeetkin nyt lopahtavat uhkaamasta maailman parasta järviluontoa.

  3. Risto Keski-Nisula 16/09/2020 15:06

    Erittäin hyvä ja ajankohtaan nähden tarpeellinen kirjoitus. On arvostettava, että Olli Rehn asettuu avoimesti tukemaan Suomen luonnon arvokkaiden ja helposti haavoittuvien osien koskemattomuutta, mikä sellaisenaan on yhtäältä kansallisomaisuuden turvaamista.

  4. Nimetön 16/09/2020 08:55

    Hyvä Olli! Saimaa ilman kaivoksia “taistelee” tämän asian puolesta! Ja näkyvyys lisää uskottavuutta ja antaa lisäpotkua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.