01.07.

Varjosta takaisin valoon

Eija Himanen (vas.) ja Hannele Pöysti vetävät Mikkelissä alkusyksystä käynnistyvää päihdeäideille suunnattua ryhmää. Ohjaajat tapaavat osallistujat ennen ryhmäkokoontumista henkilökohtaisesti, sillä luottamussuhde äidin ja ohjaajan välillä on tärkeää.

Mikkeliläinen Hannele Pöysti on tavallinen kolmen lapsen äiti, joka on onnellinen siitä, että saa viettää ihan normaalia perhe-elämää.
Aina niin ei ole ollut. Pöystin lapsuudenkodissa virtasi viina. 16-vuotiaana hän alkoi toteuttaa äidiltä opittua mallia. Pöysti alkoi käyttää alkoholia myös itse.
– Koulussa oli koulukiusaamista. Alkoholi alkoi näyttäytyä minulle sellaisena, että sen avulla pääsee mukaan porukoihin, Pöysti muistelee.
Pian alkoholinkäyttö riistäytyi käsistä.
– Mitkään koulut eivät sujuneet alkoholin takia. Se pilaisi työpaikkani ja kaiken muunkin.

Pöystin ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2004 perheeseen, jossa päihteet hallitsivat elämää.
– Päihteet määrittelivät hyvin paljon arkea. Elämä oli kaikin puolin hyvin epämääräistä.
Myöhemmin alkoholi muuttui huumeiksi.
– Tapasin huumeet ollessani 29-vuotias. Lapseni muutti isälleen asumaan, ja vähän sen jälkeen tulin uudelleen raskaaksi.

Pöysti ohjattiin äitiysneuvolasta HAL-poliklinikalle. Sitä kautta hän pääsi päihdekuntoutukseen Joensuuhun vuoden 2013 joulukuussa.
– Olimme mieheni kanssa siellä kahdeksan kuukautta. Sen jälkeen ei ole tullut minkäänlaisia repsahduksia. Vertaistuki oli se, joka avasi silmiä. Tajusin, että päihdekoukussa minun on mahdoton olla hyvä vanhempi lapsilleni.
Pöystin toinen lapsi syntyi kuntoutuksen aikana, maaliskuussa vuonna 2014.
– Kun lapsi syntyi, hän oli morfiinihoidossa kaksi kuukautta minun takiani. Se oli isku. Silloin päätin, että lopetan päihteiden käyttämisen kokonaan.

Takana on kova taival. Pöysti ei väitä, että huumeista irti pääseminen olisi ollut helppoa. Raskaan ponnistelun jälkeen asiat alkoivat kuitenkin asettua uomiinsa. Edessä oli uusi elämä.
Lapsista nuorimmainen on nyt kaksivuotias. Hän on saanut elää pienen ikänsä päihteettömässä perheessä.

Haastattelussa vastapäätä istuu rohkea äiti, joka on joskus hävennyt suunnattomasti päihdeongelmiaan. Jo pelkästään avunhakeminen oli suuri kynnys, juurikin häpeän takia, mutta se kannatti.
Enää hän ei häpeä. Pöysti haluaa tuoda tarinansa julki ja sitä kautta auttaa myös muita päihteiden kanssa kamppailevia vanhempia.
– Haaveilen siitä, että voin olla jollekin samantapaisessa tilanteessa olevalle apuna ja tukena.

Elämä oli hyvin epämääräistä

Hän on yksi Essoten alueella toimivan Aurora-hankkeen ohjaajista. Hanke tukee odottavia tai juuri lapsen saaneita äitejä, jotka käyttävät päihteitä.
Pöystin lisäksi hankeen ohjaajina Mikkelissä toimivat perheohjaaja, vauvaperheohjaaja, sosionomi Susanna Sillanpää sekä perheneuvoja Eija Himanen.
– Hankkeessa kohtaavat monialainen ammattitaito sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Hannelen mukanaolo on meille todella tärkeää, sillä häneltä löytyy omakohtaisia kokemuksia, ohjaajat sanovat.

Pöysti on koulutukseltaan lähihoitaja. Hän on ollut myös itse osallistujana vastaavanlaisessa ryhmässä, jota Mikkelissä on aiempinakin vuosina järjestetty.
– Siitä oli valtava apu sekä minulle että muille osallistujille, Pöysti sanoo.

Aurora-hankkeessa äiti-vauva -parit tapaavat ryhmänä enintään 45 kertaa. Ryhmän kesto on puolesta vuodesta vuoteen. Mukaan otetaan neljä äitiä. Pienen ryhmäkoon on tarkoitus varmistaa, että jokainen osallistuja tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Ryhmissä päihteiden tilalle etsitään muita keinoja hallita arkea ja säädellä tunteita.
– Työstämme vanhemmuuteen ja itsestä huolehtimiseen liittyviä teemoja vaihtelevilla menetelmillä. Tavoite on näyttää, että jokaisesta voi tulla hyvä äiti, kun saa raitistumiseen tarvittavaa tukea, Sillanpää avaa.
– Äitiyden ilon löytäminen on keskeistä ryhmässä, Himanen sanoo.

Tukihenkilöiden ja kokemusasiantuntijoiden apua saa vielä ryhmätapaamisten päättymisten jälkeenkin.
Hanketta rahoittaa STEA, ja sitä hallinnoi Suomen Valkonauhaliitto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hankkeen ryhmätoiminnan on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2020.
– Ryhmään tullaan pääsääntöisesti HALSO:n, neuvoloiden ja pikkulapsivastaanoton kautta, mutta ohjaajiinkin voi olla yhteydessä.
– Haluan painottaa, että päihteet eivät ole tässä ryhmässä se juttu, vaan ennen kaikkea vanhemmuus ja ilo vauvasta, Himanen sanoo.

Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät nettiosoitteesta: www.suomenvalkonauhaliitto.fi/toimintaa/aurora-hanke.

Anni Suomela

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.