15.07.

Politikointi kehityksen jarru

–Kuntien on huolehdittava elinvoimasta ja aktivoiduttava yritysten suuntaan, sanoo kauppaneuvos Kari Manninen Puulalla sijaitsevan loma-asuntonsa maisemissa.

Tuore raportti kertoo, että eteläsavolaisista kuntapäättäjistä yli puolet arvioi politiikan teon jarruttavan maakunnan kasvua, yhteistyötä ja mainetta.

Joka toisen eteläsavolaisen yrittäjän mielestä maakunnassa ei kannusteta ja innosteta uusiin innovaatioihin eikä tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Liikesivistysrahaston aluetoimikunta käynnisti toukokuussa 2019 tutkimuksen eteenpäin vievästä elinvoimasta ja esteistä, jotka jarruttavat Mikkelin ja Etelä-Savon kehitystä. Tavoitteena on aluekehityksen ja päätöksenteon vahvistaminen koko maakunnan alueella.

Raportti perustuu useisiin kymmeniin haastatteluihin ja sähköpostikyselyihin, joita on tehty yrittäjille ja yritysjohtajille, päättäjille ja vaikuttajille. Tutkimuksen laati kauppatieteen tohtori Antero Koskinen.
Yrittäjät kantavat huolta alueen talouden kehityksestä, työvoiman saatavuudesta, julkisuuskuvasta ja henkisestä ilmapiiristä. Päättäjien murheita ovat huoltosuhde, joustamattomuus ja vanhakantaisuus. Yhteinen murhe on kaavoitus ja koulutus.

Mahdollisuuksia parempaan yrittäjät arvioivat olevan mm. viestinnässä, asioiden valmistelussa, yritysten verkostoitumisessa ja liikenneyhteyksien parantamisessa.
Päättäjät puolestaan kaipaavat enemmän yhteydenpitoa yritysten kanssa ja tietoa päätöksentekoon sekä pohtivat mm. yritysten aktiivisuutta ja kasvuhaluja, ilmapiiriä ja kunnan kykyä pitää yritykset alueella.
– Mikään ei ole meille mahdotonta. Alueen yhtenäisyys lähtee meistä jokaisesta. Kun asioita linjataan ja valmistellaan aidosti yhteistyössä, myös linjausten mukaiset päätökset saadaan aikaa, kiteyttää yksi tutkimusta varten haastelluista nuorista kuntapäättäjistä.

Kauppaneuvos Kari Manninen selaa Liikesivistysrahaston Mikkelin aluetoimikunnan puheenjohtajana tilaamaansa tuoretta tutkimusta. Laajasta aineistoista selviää, mitkä ovat Etelä-Savon kehityksen jarrut ja mahdollisuudet.
– Lähdetään hyvistä asioista. Yrittäjien luottamus omaan toimintaansa on suhteellisen hyvä, sanoo Manninen kesäpaikassaan Puulan rannalla.

Sen sijaan yrittäjien usko toimintaympäristöön rakoilee.
– Yrittäjillä on epäluottamusta kotikuntaa kohtaan koko Etelä-Savon alueella. Hännänhuippuna on maakunnan suurin kunta Mikkeli.

Miksi Mikkeli yskii vuodesta toiseen?

Erityisesti Mannista kiinnosti jo ennakkoon, miksi maakunnan veturi Mikkeli yskii vuodesta toiseen.
– Analyysissä tärkeällä sijalla on Mikkeli, sillä jos veturi ei ole kunnossa, ei muukaan maakunta voi hyvin.

Yrittäjien haastattelujen mukaan Mikkelissä on yrittäjyyden arvostuksessa suuria ongelmia. Kaupungin elinvoimapolitiikka saa arvosanan 6,1, mikä on maakunnan heikoin. Parhaat ovat Joroinen (9), Pertunmaa (8) ja Juva (7,5).
Mikkeli saa yrittäjiltä sapiskaa etenkin siitä, että rakentamiseen liittyvät prosessit eivät ole kunnossa. Myös runsaat valituskierrokset haittaavat rakentamista.

Maakunnan yritykset pitävät suurena ongelmana työvoiman vähyyttä. Osaajista on koveneva pula.
– Ongelma ratkeaisi, jos alue houkuttelisi nuoria perheitä asumaan. Etelä-Savon kilpailukyky ei ole ollut paras mahdollinen, mutta korona-aika näyttää tuoneen alueen edut paremmin esille.

Manninen sanoo, ettei tutkimus sisällä valtakunnallista vertailua. Hän kuitenkin huomauttaa, että Etelä-Savon kehitys on jäänyt jälkeen monista muista alueista.
– Varmasti jossakin on avoimempi ja kannustavampi ilmapiiri kuin täällä.

Mikä on tehnyt vaikkapa Etelä-Pohjanmaasta kehittyvän alueen, Manninen pohtii. Hän arvelee, että vastaus löytyy kuntien aktiivisuudesta.
– Kuntien on huolehdittava elinvoimasta ja aktivoiduttava yrityksiin päin. Alueella on hyviä yrityksiä, joilla toivoisi olevan lisää kasvuhaluja.

Tutkimus syntyi viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun kauppatieteen tohtori Antero Koskinen haastatteli kymmeniä eteläsavolaisia yrittäjiä, yritysjohtajia ja kuntapäättäjiä.

Manninen toivoo, ettei raportti jää pöytälaatikkoon pölyttymään.
– Tarjolla on tuoretta tietoa siitä, mitä maakunnan avainpäättäjät ajattelevat. Se on hyvä aineisto maakunnan strategialle ja jatkotutkimuksille.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. Jukkis 15/07/2020 15:25

    Mistähän tuon raportin saisi luettavaksi vai jääkö se johonkin “pölyttymään”?

      • Jukkis 15/07/2020 16:50

        Etelä-Savon yritysten vastauksissa, jotka koskivat elinvoimapolitiikkaa kouluarvosanoin kannattaa huomioida vastaajien määrä. Pienemmissä kunnissa vastaajia vain yksi tai korkeintaan kaksi. Yhden yrityksen vastauksen perusteella ei vielä voi tehdä kovin luotettavaa arviointia elinkeino- ja elinvoimapolitiikan onnistumisesta tai epäonnistumisesta ko. kunnassa!

        • toimitus 15/07/2020 17:19

          Kaikkiko siis hyvin? Liikesivistysrahasto haastatteli perusteellisesti isoa joukko yrittäjiä ja päättäjiä. Olisiko syytä kuunnelle heitä?

          • Nimetön 24/07/2020 22:15

            Ehdottoman hyvä selvitys tuo liikesivistysrahaston selvitys vaikka tulos oli hyvin masentava Mikkelin kaupungin suunnasta katsottuna.

            Ei ole kaupunki tosiaankaan onnistunut hyvän yritysilmapiirin luomisessa. Onkohan se edes yrittänyt? Epäilen, kun ovat linnoittautuneet kaupungintalolle ja nytkin haetaan vaan parannusta hallintoon, eikä suinkaan asiakaspalveluun eli yritysten palveluun.

        • Veronmaksaja 18/07/2020 22:47

          Selittelyn sijasta syytä katsoa peiliin. Koskee erityisesti poliittisia päättäjiä ja keltaisen talon joitakin rajallisesti asiakaspalvelua osaavia virkamiehiä, pois lukien ne, joiden toimistolla oloa seurataan ja tullaan sitten asioimaan sujuvasti, kun ovat toimistolla.

          Toivottavasti ne muutamat vastarannankiiskivirkamiehet heräävät ja ottavat mallia, miten sujuvasti virkamies voikaan toimia ja niiden kanssa asiat sujuvat, kuten pitääkin.

      • Nimetön 15/07/2020 22:44

        Jaha. Nyt alkoi sitten ne selittelyt. Ei nyt pidä selitellä mitään, vaan pitää ryhtyä töihin, jotta saadaan Mikkeliin edes jonkinlaista yritysystavällistä ilmapiiriä ennenkuin yhä useampi yritys muuttaa muihin maisemiin.

  2. Nimetön 15/07/2020 12:08

    Ainakin Loviisa tarjoaa hyviä rantatontteja asumiseen. Samoin muutama pienempikin kunta. Toivottavasti Mikkelin Kirkonvarkauden asuntoalueen laajennukseen saadaan rantatontteja tarjolle, kun siellä on jo vuokrarivarillekin oma rantatontti ja venelaitureita.

  3. Äänestäjä 15/07/2020 11:32

    Nyt on Mikkelin kaupunki sitten näissä elivoima-asioissakin huonoin eli todellinen peränpitäjä.
    Vertailun vuoksi voisi miettiä, mitä tehdään yrityksessä, jonka asiat ovat hyvin huonosti ?
    Asukkaita ei voi vaihtaa, eikä kaupungin virkamiehiäkään, mutta tosi muutoksia nyt tarvitaan.

  4. Kuuntele asiakasta 15/07/2020 10:52

    Jalkautukaa nyt sieltä kaupungintalolta ja kehittämisyhtöltä Mikkelin alueen yrityksiin syksyn ja talven aikana ja viekää yhdessä yritysten asioita eteenpäin. Niinhän ne Juvallakin tekee ja asiat rullaa heti paremmin kuin Mikkelissä.

  5. Kaavoitus kuntoon 15/07/2020 09:43

    Aamen. Lisäisin tuohon myös sen, että asioita aletaan valmistella aivan liian myöhään. Mikkelin tulevista mahdollisuuksista yksi suurimmista on jäteveden puhdistamon nykyinen tontti.

    Kaavoitus puoli ja Riihelä sanoo, ettei tontille ole tällä hetkellä suunnitelmia. Miksi ei!?! Puhdistamo on poissa muutamassa vuodessa ja silloin täytyy olla suunnitelmat valmiina. Ei silloin aleta suunnitella. Olisiko aika ajatella tätä ja yhdistää se sataman houkuttelevuusongelmaan.

    Edelleen ihmetyttää miten tässä kaupungissa ei myöskään haluta tarjota kunnon järvenrantatontteja kuten niin monissa muissa kaupungeissa. Ei olisi keneltäkään pois jos Saimaan rantaan nousisi muutama omakotitalo lisää.

    Herätys kaavoitusosasto. Vai onko tarve laittaa ihmisiä vaihtoon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.