29.07.

Mäkinen: Maakunta säilyy

Vielä viime viikolla maakuntajohtaja Pentti Mäkinen rentoutui marjahommissa loma-asunnollaan Etelä-Pohjanmaalla. Ensi viikolla on edessä tositoimet, kun hän isännöi maakuntajohtajien kokousta Punkaharjulla. (Kuva: Helena Tuuri)

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen uskoo, että Etelä-Savo säilyy elinvoimaisena maakuntana myös sosiaali- ja terveysuudistuksen jälkeen. Hän luottaa, että keinot yhtenäisyyden säilyttämiseen löydetään.
– Jos minusta on kiinni, Etelä-Savo säilyy mahdollisimman laajana maakuntana.

Mäkinen muistuttaa, että Heinävesi ja Joroinen vaihtavat maakuntaa vuodenvaihteessa. Muita rajamuutoksia hän ei ennakoi eikä varsinkaan toivo.
– Kaksi kuntaa poistuu, mutta jäljellä oleva maakunta säilyy vahvana ja elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Me pystymme hoitamaan tehtävämme, jos vain Itä-Savo säilyy osana Etelä-Savoa.

Mäkinen luottaa, että maan hallitus tekee ratkaisunsa luotettavan vaikutusarvioinnin pohjalta. Hän uskoo, että niiden perusteella nähdään, että kokonainen Etelä-Savo on kaikille seutukunnille paras vaihtoehto.
Maakuntajohtaja uskoo, että Savonlinnaa huolestuttavaan keskussairaalakysymykseen löydetään huolet hälventävä ratkaisu. Miten Savonlinnan keskussairaalan tulevaisuus on turvattavissa, siihen ei Mäkinen tässä vaiheessa halua ottaa kantaa.
– En tunne sotea riittävän yksityiskohtaisesti. Luotan, että neuvottelemalla sairaanhoitopiirit ja maakunnan kunnat pääsevät yhteiseen näkemykseen.

Luonnos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on lausuntokierroksella 25:een syyskuuta. Esityksessä vaihtoehtoina ovat Savonlinnan seudun siirtyminen osaksi Pohjois-Savoa tai pysyminen osana Etelä-Savoa.
– Savonlinnan vaikutusvalta kapenisi huomattavasti nykyisestään, jos se siirtyisi Pohjois-Savoon, Mäkinen muistuttaa.

Mäkinen saa vieraita

Maakuntajohtajien puheenjohtaja Pentti Mäkinen saa Etelä-Savoon mieluisia vieraita ensi viikolla. Suomen 18 maakuntajohtajaa pitävät ensi maanantaina ja tiistaina kesäkokoukseensa Punkaharjulla.

Maisemien ihastelun ohessa riittää myös pohdittavaa. Viime aikoina on käyty maakuntien kesken jopa epätavallisen kiivasta keskustelua 2021 alkavan ohjelmakauden kansallisen tuen jaosta.
EU-rahojen kansallisesta tuesta ei ole löydetty maakuntien kesken sopua. Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat, että aluekehitysrahat jaetaan entiseen tapaan niillä perusteilla kuin Suomi saa EU-rahoitusta. Etelä- ja Länsi-Suomi puolestaan vaativat itselleen nykyistä suurempaa osuutta rahoista.
– Koko alkuvuosi on aiheesta keskusteltu, mutta sopua ei syntynyt. Juhannuksen alla asia sitten jätettiin aluekehityksestä vastaavan elinkenoministeri Mika Lintilän (kesk) käsiin, sanoo Mäkinen, joka johtaa maakuntajohtajien kollegiota vuoden 2020 ajan.

Savonlinnan vaikutusvalta kapenisi

Lintilä on lupaillut ratkaisua kesän aikana, mutta Mäkinen arvioi, että päätös menee syys-lokakuulle. Lintilän päätös on Etelä-Savolle tärkeä.
– Jos ratkaisu toteutuisi uudella malli, tietäisi se Etelä-Savolle kehittämisrahojen viidenneksen eli jopa 20 miljoonan euron alenemista ohjelmakaudella. EU-huippukokouksessa päätetty pohjoisen harvaan asutun alueen lisätuki on tervetullut meille, mutta sen tarkempi kohdentuminen on vielä avoinna.

Maakuntajohtajien työlistalla on parhaillaan muun muassa monialaisen maakunnan valmistelu, jota Mäkinen on mukana työstämässä valtioneuvoston asettamassa työryhmässä. Vuoden loppuun istuvassa ryhmässä kootaan näkemystä siitä, millaisiin maakuntiin olemme matkalla.
– Mitä tehtäviä maakunnille annetaan erityisesti elinvoiman vahvistamiseksi, kiteyttää Mäkinen keskeisiä kysymyksiä.

Mäkinen sanoo, että huolimatta kiistakysymyksistä on Suomen maakunnilla monia yhteisiä asioita ajettavana. Maankäyttö- ja rakennuslakiin esimerkiksi on kaikilla maakunnilla samansuuntaiset ajatukset.
– Vahva yhteinen tahto on, että maakuntakaavoitus tulee säilyttää nykyisellään. Samaa mieltä olemme myös siitä, että valtion läsnäoloa eri puolilla Suomea pitää vahvistaa.

Naapurimaakunnasta Etelä-Karjalasta Mäkinen odottaa vieraaksi sekä elokuussa eläköityvää maakuntajohtaja Matti Viialaista että tämän seuraajaa Satu Sikasta, joka aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Sekä Viialaisen että Sikasen juuret ovat Etelä-Savossa.
Vuodesta 2007 alkaen maakuntajohtajana työskennellyt Viilainen johti Etelä-Savon maakuntaa ennen siirtymistään Etelä-Karjalaan. Mäkinen kiittää Viialaista vahvasta panoksesta, jonka tämä on tehnyt maakuntien hyväksi.
– Matti on ollut maakuntien itsenäisyyden ja kansanvaltaisuuden tulisieluinen puolustaja. Hän on ollut aktiivinen keskustelija, joka on erinomaisilla yhteyksillään nostanut maakuntien roolia. Matin työstä jää iso jälki.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.