01.07.

Kolumni: Yrittäjyys kantaa

Vanerin valmistukseen käytetään vuosittain miljoona kuutiota kuusitukkeja, joista 15 prosenttia kuljetetaan uittamalla Pellokselle.


Etelä-Savossa ja Mikkelin seudulla kuuluu hyvääkin monille yrityksille. Erityisen myönteistä kerrottavaa on UPM:n Pelloksen tehtailta. Euroopan merkittävin ja suurin vaneritehdas käy täysillä. Tehdas työllistää 560 eteläsavolaista miestä ja naista ja välillisesti moninkertaisen määrän eri alojen osaajia. Uutta väkeä palkataan oppisopimuksen kautta. Fiksuja nuoria on tiettävästi kohtuullisen tarjolla.

Pelloksen tehtaat perustettiin Ristiinaan vuonna 1968. Vaneria on tehty jo yli 50 vuotta. Pellos on ympäristöystävällisyydessään ja vastuullisuudessa Suomen, Euroopan ja varmaan maailman valioita.
Rautatien saaminen 1979 oli varmasti kovan väännön takana. Silloinen Mikkelin läänin maaherra Urho Kiukas oli onneksi presidentti Urho Kekkosen kavereita. Demarikansanedustaja ja ministeri Kalervo Haapasalo oli osaltaan vaikuttamassa Hietasesta Pellokselle rakennettavan puistoraiteen rakentamiseen. Suomessa on nykyään kilometritolkulla käyttämättömiä radan pätkiä.
UPM:n Pelloksen 480 000 m3:n vanerituotannosta rahdataan valtaosa junalla satamaan ja edelleen laivakuljetukseen Euroopan markkinoille.

Mikkelin kaupunki aikoo uudistaa elinkeino-, matkailu- ja yritystoiminnan hallintomallia. Kun tieto ilmeisesti luiskahti julkisuuteen juhannuksen alla, levisi yrittäjäkuntaan levottomuus: Ollaanko keskeisiä toimintoja yritystoiminnan auttamiseksi, kehittämiseksi ja tukemiseksi kokonaan lopettamassa?
Näin ei ole tapahtumassa. Tämä on vakuutettu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälän (sd) suulla. Vastaavanlainen organisointi on hänen mukaansa toteutettu onnistuneesti ainakin Jyväskylässä ja Savonlinnassa.

Vireillä oleva malli tarkoittaa, että kaupungin nykyinen Elinvoimayksikkö ja MikseiMikkeli käynnistää suunnittelun uuden elinvoimayksikön perustamiseksi kaupungin organisaatioon. Elinvoimayksikköön on määrä sulauttaa kehitysyhtiö Miksein toiminnot, jotka jakautuvat kahteen eri profiiliin: yrityspalvelut ja -kehitys sekä matkailumarkkinointi.
Hanketoiminta aiotaan kehitysyhtiön purkamisen yhteydessä arvioida uudelleen, koska kaupunki toteuttaa omaa strategiaansa myös kehittämishankkeiden kautta. Arvioinnissa on määrä huomioida amk-rahoitusmallin ulkoisen hankerahoituksen kerroinvaikutus. Neuvottelut käynnistetään välittömästi. Päätöksentekoon on tarkoitus päästä syys-lokakuun aikana.
Toivottavasti uudesta mallista tulee kehityskykyinen ja toimiva yrittäjien ja koko kotikaupungin parhaaksi.

Antero Heikkinen

Kommentit

  1. Heikki 11/07/2020 20:21

    Mikkelin kaupunki sammuttelee nyt valoja kaupungin johdon toimesta. Saattepa nähä, jotta pian ollaan Savonlinnankin seudun hylkäämiä köyhiä kulkureita.

    Toisaalta, eihän meillä mitään hätää ole, kun puun kantorahatuloja tulee joka vuosi maakuntaan yli 200 miljoonaa euroa ja pankkitalletuksia riittää niiden avulla. Toisin on köyhällä Mikkelin kaupungilla. Ei tule verotuloja riittävästi, vaikka kuinka lisätään ESEn sähkönsiirtomaksuja ja vesilaitoksen kiinteitä kuukausimakuja ja Ekosairilan kiinteitä jätteen vastaanoton kuukausimaksuja.

    Enää ei puutu kuin hulevesimaksu, mutta sehän onkin kultakaivos kaupungille, Laitetaan kiinteistöt maksamaan kaupungille siitä hyvästä, jotta sadevedet ja lumien sulamisvedet virtaavat kaupungin rakentamiin viemäreihin. Niihin viemäreihin, jotka on rakennettu kansalaisten verotuloilla.

    Siis kaksinkertainen verotus. Verotuloilla rakennetaan viemärit. Sitten laitetaan hulevero, jolla veronmaksajat maksavat lisää veroa siitä hyvästä, jotta heidän verotuloillaan rakennettuja viemäreitä pitkin virtaa taivaalta satanut vesi ja siitä maksetaan sitä hulevesiveroa.

    Enää ei puutu kuin aurinkovero niille, joiden tonteilla on aurinkopaneeleja. Sama logiikka kuin hulevesiverossa. Verotetaan taivaalta tulevaa taloudellista hyötyä. Toivottavasti ei sentään.

  2. Turistina torilla 02/07/2020 10:31

    Taitaa se savolainen kateus taas kukkia Mikkelissäkin!

    Kun ei ole oikeita perusteita lopettaa hyvin toimivia Miksein yrityspalveluja ja hyviä tuloksia tuovia hankkeita, niin ei ole muuta vaihtoehtoa jäljellä kuin se surullisen kuuluisa savolainen kateus.

    Tarkoittaa sitä, että otetaan toisilta se pois, mikä toimii hyvin. Sillä ei ole väliä, mitä tilalle, kunhan vaan saadaan toiselta se pois, mikä toimii hyvin ja tuottaa tulosta.

    Vai onko pohojalaasella kaupungin johtavalla poliitikolla takataskus joku takuuvarma elinkeinopalvelujen tuliterä toimintamalli, joka olis nykyystä takuuvarmasti parempi ?

    • Nimetön 05/07/2020 20:25

      Ei kaupungilla mitää suunnitelmia ole. Kaikki uudet kaupungin vetovoimaan liittyvät hankkeethan on menneet taloudellisesti pieleen viimeisen viiden vuoden aikana. Veronmaksajille on tehty kymmenien miljoonien tappiot maksettavaksi. Saas nähdä, miten paljon jätevesipuhistamon ja biokaasulaitoksen laskut vielä kasvavatkaan ja kuka vastaa?? Ei kukaan kaupungin jodossa, vaan veronmaksajat maksavat.

      • Nimetön 07/07/2020 22:04

        Kaasuautojenkin suosio ja määrät vähenevät päästöverotuksellisista syistä. Todennäköisesti Mikkelin investointi biokaasulaitokseen osoittautuu valitettavasti isoksi virheinvestoinniksi. No, ei se mitään, veronmaksajat Mikkelissä maksavat laskun.

  3. Asiantuntijakonkari 01/07/2020 21:40

    Oi joi joi joi, onko niin, että hallintohimmeli ja sen uudistaminen on tärkein Mikkelin kaupungin elinvoimayksikön uusi tehtävä ??

    Vai onko se ainut muutos, mikä osataan tehdä, vaikka Mikkeli tarvitsee hyvin kipeästi tosi hyviä elinkeinopalveluja ja uusia ja toimivia kannustimia yrityksille,

    Missä on ne kannustavat tukitoimenpiteet ja yritysilmapiirin kehittämisen toimenpiteet, joita Mikkelin kaupungin yritykset ja Mikkeliin muuttoa suunnittelevat yritykset nyt tosi kipeästi kaipaavat selvitäkseen kuiville ? Kysykää yrityksiltä, mitä ne kaupungilta tarvitsevat !

    Erittäin hyvä ellei erinomainen työnäyttö tarvittavien apujen hankkimisesta oli se, miten Mikkelin seudun asiantuntijayritykset ja kymmenet yritykset tekivät Miksein kanssa ja sen koordinoimana monta kuukautta asiantuntijatyötä. Se tuotti maakuntaan lähes kymmeniä miljoonia koronakriisin hoitamiseen tarkoitettuja yritysten selviämisavustuksia. Siinä oli konkretiaa kerrakseen. Ilman Miksein koordinoimaa yhteistyötä apuja ei olisi tullut.

    Ilman monen asiantuntijan tiivistä yhteistyötä oltaisiin nyt lähes puilla paljailla ja ihmeteltäisiin yhdessä, että josko se kaupungin elinkeinopalvelun uusi hallintohimmeli toisi uuden rahanarvoisen joululahjan vaikka vuoden tai kahden vuoden päästä.

    Laatikaa nyt vaikka ensi töiksenne kunnon realistiset tavoitteet uudistettavalle elinkeinopalvelulle ja kehittämishankkeille siellä kaupungintalolla ja Mikseillä.
    Unohtakaa samalla se hankkeitten siirto ammattikorkeakoululle jonkin automaattisen palkkiorahan toiveissa tekemättä mitään parannuksia niiden iänikuisten EU-hankkeitten tavoitteiden parantamiseksi.

    Ei ne poliitikkojen haaveilemat palkkiorahat ole nimittäin Mikkelin kaupungille korvaanmerkattuja vaan ne ripotellaan pitkin kaakkois-Suomea eli XAMKin määräämiin toimenpiteisiin. Turha itkeä niiden perään tekemättä elinkeinopalvelujen sisältöön kunnon muutoksia.

    Jos naapurikaupunki teki jonkin muutoksen hallintohimmeliin, niin eihän täällä tarvitse sokeana tehdä samaa perässä. Kummankaan mainitun naapurikaupungin elikeinopalvelut eivät nimittäin tyydytä seutujen yrityksiä senkään vertaa kuin ennen muutoksia, joten muutosten perusteeton ja sokea matkiminen ei auttaisi ainakaan Mikkelin seudun yrityksiä, eikä nostaisi yritysilmapiiriä minkään vertaa.

    Panannuksia tarvitaan ja niiden tulee vastata alueen yritysten tarpeisiin, eikä hallintohimmelin muutoksiin, koska naapurikaupungitkin ovat muuttaneet hallintohimmeleitään.

    Kysykään riittävän monelta yritykseltä, mitä ne tarvitsevat, jos haluatte tehdä oikeaan osuvia muutoksia !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.