24.06.

Pankalampi kiertoon

Pankalammen terveysaseman materiaalien kiertoa vauhdittavat Vuokko Malk, Esa Hannus, Hanne Soininen, Ilkka Liljander, Kimmo Haapea ja Raimo Lilja.

Ensi vuonna purettavan Pankalammen terveysaseman rakennusten materiaaleille pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia.

Kesäkuun alussa Pankalammen terveysaseman sokkeloisiin tiloihin tutustui Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkelin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Metsäsairila Oy:n, Mikkelin Toimintakeskuksen ja kaupungin väkeä.
– Kun meillä on ollut tapana murskata betoni ja tiilet, maailmalla niitä käytetään uudelleen sellaisenaan. Testaamme Pankalammella, löytyisikö vaikka puhdistetuille tiilille uutta käyttöä. Sama pätee oviin, ikkunoihin ja arvokkaisiin puuosiin, jätehuollon lainsäädännön asiantuntija Raimo Lilja tuumii.

Ennen uusiokäyttöä on selvitettävä, että materiaalit sopivat uuteen käyttötarkoitukseen.
– Tutkimme kokeilun aikana, onko materiaaleissa haitta-aineita ja aiheutuuko niistä purkajille tai ympäristölle haittaa purkuvaiheessa, tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Xamkista kertoo.
Rakennusmassan materiaalien määrä aiotaan selvittää ennen purkua paikan päällä muun muassa hyödyntäen 3D-mallinnusta ja droonikuvausta.
– Kun paikan päällä saadaan tehtyä arvio materiaalimääristä, säästetään varastointi- ja kuljetuskustannuksissa, Xamkissa asiantuntijana työskentelevä Esa Hannus selventää.

Uusia ratkaisuja kaivataan, sillä maailmasta alkavat loppua myös rakentamisen raaka-aineet.
– Esimerkiksi Tanskassa on jo pulaa rakennushiekasta. Muualla maailmassa kokonaisia rakennusten seiniä puretaan jo uusien rakennusten fasadeiksi, rakentamiseen liittyvien uusien kiertotalousratkaisujen liiketoimintamahdollisuuksia selvittävä Kimmo Haapea Miksei Mikkelistä muistuttaa.

Yksin Belgiassa ja Hollannissa arvioidaan toimivan 1600 yritystä, jotka myyvät ja varastoivat muun muassa uudelleen käytettäviä rakennustiiliä. Hinnaltaan kierrätettävä materiaali saattaa joskus olla uutta kalliimpaa.
Mikkeliläiset ovat mukana lokakuussa alkaneessa EU-rahoitteisessa CityLoops-hankkeessa. Kansainvälisille kumppaneille on jo käännetty ympäristöministeriön viime vuoden lopussa käyttöön ottama purkukartoituslomake suosituksineen.
– Suomen ohjeet ja suositukset kiinnostavat nyt muitakin Euroopan maita. ympäristöasiantuntija Vuokko Malk Xamkista sanoo.

Viime vuoden lokakuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen CityLoops -hanke tuo oman lisänsä mikkeliläisten kiertotalouden EcoSairila-kokonaisuuteen. Aikanaan Metsäsairilaan valmistuu erillinen halli purkujätteen vastaanottoa ja myyntiä varten. Pankalammen purkujätteen käytännön hyödyntämisestä vastaa Mikkelin Toimintakeskus.
Pankalammen materiaaleista koostetaan tietokantapohjainen verkkosivusto, jolla voi tehdä kauppaa. Mitä kiinnostavaa hankeväki itse näki?

Esa Hannus yllättyi siitä, miten paljon asemalla on kiinteitä kaappeja, lavuaareja, vessanpönttöjä ja vesihanoja. Kimmo Haapea huomasi rosterialtaat, kiviportaat, porraskaiteet, katokset ja teräsrakennelmat.
Vuokko Malkia kiinnostivat etenkin lasiset liukuovet, lasitiilet ja varastohyllyt. Raimo Liljalle jäivät mieleen myös sisä- ja pihavalaisimet. Hän toivoo, että Toimintakeskus järjestäisi myös tilaisuuden tehdä ostoksia paikan päällä.

Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.