24.06.

Kolumni: Kesäaamun onni


Olin pari viikkoa sitten mökkivieraana.
Oli sunnuntaiaamu. Istuin yksin vierasmökin portailla ja katselin tyyntä, aamuauringossa kimmeltävää järveä. Aamukaste lepäsi joutilaana nurmikon päällä. Ilma tuoksui raikkaalta. Luonto näytti äärimmäisen kauniilta vihreässä asussaan.
Elettiin kesäkuun alkupuolta, ja erikoinen kevät oli vaihtunut virallisesti kesäksi. Siinä istuskellessani ajattelin, että en keksi parempia ilmaisuja kuvaamaan menneitä kuukausia kuin erikoinen, kummallinen ja koetteleva.

Vaikka maailmantilanne jatkuu yhä erikoisena, olin itse päässyt viimeinkin kesätunnelmaan. Oikeanlaisen fiiliksen löytämiseen siivitti kaksiviikkoinen loma. Paluu työpöydän ääreen koittaisi huomenna, ja vaikka seuraavan aamun aikainen herätys kismitti vietävästi, huomasin hentoisen onnentunteen hiipivän mieleeni. Olihan alkukesä hellinyt runsain mitoin lämmöllään ja auringonpaisteellaan kaikesta kummallisuudesta huolimatta.

Sinäkin aamuna aurinko paistoi lämpimästi. Jossakin pörräsi moottorivene, mutta muuten oli täysin hiljaista.
Ajattelin, että kuluneet kaksi lomaviikkoa olivat olleet oikein mukavia. Olin tavannut uusia ihmisiä, kalastellut, ladannut akkuja ja muuttanut uuteen asuntoon, joka sijaitsee minulle rakkaissa maisemissa lähellä lapsuuden kotiani. Töihinkin on oikeastaan ihan mukava palata.
Kaivoin taskustani puhelimen, kirjoitin muistioon pienen runomuotoisen ajatuksen siitä, miten mahdottoman kaunis näky edessäni avautui. Ja siitä, miten hyvä minun on juuri tässä ja nyt.

Se oli hieno hetki. Siinä hetkessä oli kaikki onnellisen kesän ainekset. Hetki oli niinkin ainutlaatuinen kaikessa levollisuudessaan, että siitä voi tulla yksi kesän parhaimmista muistoistani. En kuitenkaan voi olla siitä varma, sillä kesän parhaimmat hetket tulevat aina yllättäen. Ja mikä parasta, kesää on vielä jäljellä viikkokaupalla.
Vaikka emme ehkä tule muistamaan kuluvaa kesää suurten tapahtumien superkesänä, voimme muistella tätä aikana, jolloin nautimme rauhoittuen pienistä hetkistä ihan vain mökkilaiturilla tai vaikka siinä vierasmökin portailla.
Tänä kesänä aion ainakin oppia elämään hetkessä entistä paremmin. Aion todeta kesän lopulla, että tämä kesä oli hyvä ja unohtumaton.
Onnellista kesää meille kaikille.

Anni Suomela
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden toimittaja.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.