31.10.

Peräpään valvoja

Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov (4. vas.) puhui maanantaina Mikkelissä. Seurueessa olivat Teppo Leinonen (vas.), Markku Turkia, Markku Kakriainen, Pentti Mäkinen, Matti Malinen, Valeri Zhuk ja Arkadii V. Sundeev. (Kuva: Taina Saahko)

Nimet Vladimir Stepanov ja Vladimir Sobolev saattavat soitella varttuneen väen mielissä joitakin kelloja. Puhumattakaan Juri Derjabinista, joka nostatti takavuosina suomalaisten hiuksia nimimerkillä ”Juri Komissarov”.
Koko kolmikko toimi aikanaan diplomaatteina Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystössä. Etenkin Derjabin tunnettiin Suomen syöjänä, jonka kirjoituksia aivan oikeasti pelättiin.

Ajat ovat muuttuneet sitten Komissarovin päivien. Se näkyi selvästi, kun Venäjän nykyinen suurlähettilästä Pavel Kuznetsov visiteerasi alkuviikosta Mikkelissä.
Yliopistokeskuksen kampuksella puhuneen lähettilään teksti oli toki jämäkkää. Hän syytti länsimaita epädemokraattisista tavoitteista ja pyrkimyksestä ylläpitää monopoliasemaa kansainvälisissä asioissa.
Mutta vaikka Kuznesov kuinka julmisteli, ei kukaan pelästynyt. Sitä paitsi puhe oli viimevuotista selvästi maltillisempi ja sovinnollisempi. Tasan vuosi sitten hän hätkäytti vastaavassa puheessaan syyttämällä länttä lähes kaikesta mahdollisesta.
Selvimmin aikojen muuttuminen näkyy kuitenkin median käyttäytymisessä. Aiemmin Kremlin kaikuja kuunneltiin Suomessa hyvin herkällä korvalla. Nyt vain MTV3 noteerasi suurlähettilään puheen uutisissaan.

Etelä-Savon maakunnalla ei Savonlinnan seudulla ole juuri arvoa. Tämä näkyy selvästi seudun päättäjien toiminnassa.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorisen (kesk) yritykset puolustaa Etelä-Savoa eivät tuottaneet tulosta. Hän oli maanantaina mukana Savonlinnan valtuuston yksimielisessä päätöksessä, jonka mukaan Savonlinnan sote-suunta on Kuopio.
Sosterin valtuuston rantasalmelainen puheenjohtaja Ahti Myllys (kok) puolestaan uhosi viime viikolla, ettei ruutia kannata tuhlata moneen suuntaan. Hänkin kannattaa Savonlinnan suunnaksi Mikkelin sijasta Kuopiota.
Kuten Wuorisella on Myllykselläkin merkittäviä maakunnallisia tehtäviä. Hän on Suur-Savon Sähkö hallintoneuvoston jäsen ja Suur-Savon Energiasäätiö hallituksen puheenjohtaja.
Ovatko herrat maakunnallisen luottamuksensa ansainneet?

Maakunnan merkityksestä Savonlinnalle on onneksi myös muunlaista käsitystä. Savonlinna kaupunginjohtaja Janne Laine listasi plussia kaupunginhallituksen esitystekstiin viime viikolla.
Laineen mukaan nykyinen Etelä-Savon maakunta on ollut Savonlinnalle hyvä ratkaisu kehittämisalueena, koska maakunnankehittämisohjelmissa on hyvin tunnistettu Savonlinnan vahvuudet ja mahdollisuudet.
Etelä-Savon EU-hankerahoituspohja on korkealla tasolla ja Savonlinna on pystynyt erinomaisen hyvin saamaan kehittämishankkeilleen EU-rahoitusta. Savonlinna on saanut viidessä vuodessa rahaa 67 miljoonaa euroa.
Vielä Laine muistuttaa, että koulutusyhteistyö Xamkin puitteissa on sujunut erittäin hyvin. Suhteita Kuopion suuntaan sen sijaan rasittaa se, että Itä-Suomen yliopisto lakkautti Savonlinnan yliopistokampuksen.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.