12.03.

Näköaloja: Energiaomistus puhuttaa

Kuntien talousahdinko ja alhaiset korot ovat laittaneet pääomasijoittajat liikkeelle, sillä monopoliasemassa olevat verkkoyhtiöt ovat vakaita sijoituskohteita.
Maakunnalliset sähköyhtiöt perustettiin sotien jälkeen rakentamaan sähköverkkoja maaseudulle ja luomaan sitä kautta elinvoimaa.

Laki säävarmasta sähköverkosta pakottaa investoimaan ja se heijastuu korkeisiin siirtomaksuihin. Kunnatkin odottavat omistukselleen kohtuullista tuottoa.
Suur-Savon Sähkö Oy:n omistuksesta yli 80 prosenttia on Suur-Savon Energiasäätiöllä ja 18 kunnalla, joista suurimmat ovat Mikkeli, Savonlinna, Juva ja Mäntyharju.
Monet kunnat talousahdingossaan pohtivat osasta omistuksesta luopumista. Tällöin pääomasijoittajat yleensä edellyttävät osakassopimusta ja yhtiöjärjestyksen muuttamista, joka SSS Oy:ssä vaatii omistajien kolmen neljäsosan yksimielisyyttä.
Mitä osakassopimukset sisältävät? Ymmärrettävistä syistä niissä halutaan mm. määritellä tuotto ja päätöksenteko. Mistä tuotto sijoitetulle pääomalle saataisiin?
Järvi-Suomen Energia Oy on yksi tehokkaimmista verkkoyhtiöistä verkostopituuteen suhteutettuna, eli tehokkuutta lisäämällä sitä ei riittävästi saada.

Vakavaraiset energiayhtiöt voi velkaannuttamalla ja siirtohintoja korottamalla saada maksamaan korkeampaa osinkoa. Ainoat maksajat sille ovat alueen yritykset ja asukkaat. Se ei kuulosta hyvältä tavalta ratkaista kuntien taloutta.
Mikkelin tilanne energiaomistuksissa on meihin toisiin seudun kuntiin nähden erilainen. Mikkelin alueen käyttöpaikoista vajaa 60 prosenttia on ESE:n verkkoalueella ja loput Järvi-Suomen Energian alueella.
Aikamoista tasapainoilua, sillä kaikilla alueilla tulisi turvata elinvoima. Arvostelijoita kyllä riittää, mutta vähemmän vastuunkantajia.

Jukka Ollikainen
Mäntyharjun kunnanjohtaja

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.