26.03.

Kouluverkon räätälit

Armi Salo-Oksa (kok) ja Petri Pekonen (kesk) suunnittelivat kouluverkkoa ylitse puoluerajojen.

Armi Salo-Oksa (kok) ja Petri Pekonen (kesk) ovat huojentuneita, että ratkaisu Mikkelin eteläisestä aluekoulusta on valmis. Kaupunginvaltuusto päätti viime viikon maanantaina, että aluekoulu rakennetaan 28,5 miljoonalla eurolla.
Salo-Oksa ja Pekonen ovat seuranneet koulujen ongelmia pitkään Mikkelin valtuuston penkistä käsin. Kaksikko kertoo pohtineensa kouluratkaisuja yhdessä ensimmäisen kerran kuusi vuotta sitten, kun kouluverkkoselvitys valmistui.

Meno ei heitä tyydyttänyt, sillä rahaa korjauksiin kului 3–5 miljoonaa euroa vuosittain. Siltikään kaupungin koulut eivät olleet hyvässä kunnossa.
–Tuntui, ettei kokonaisuus ollut kenenkään hallussa, Salo-Oksa sanoo.

Punaisen langan löytäminen ei ollut helppoa. Keskusta ja kokoomus olivat tuolloin napit vastakkain muun muassa kyläkoulujen kohtalosta. Puolueidensa kärkipoliitikoihin kuuluvat Salo-Oksa ja Pekonen lähtivät ratkomaan kouluasiaa aluksi kahdestaan.

Yhteinen oivallus oli, että oppilasmäärien laskun ja kaupungin heikentyvän taloustilanteen vuoksi kouluverkkoa tulisi tiivistää myös kantakaupungissa.
–Miten näitä isoja hankkeita saa alkuun ilman, että saa syytöksiä salailusta? Joidenkin on vaan nämä ensimmäiset keskustelut käytävä, sanoo Pekonen.

Parivaljakon tuumailu eteni, kun Urheilupuiston koulu määrättiin huonon sisäilman takia evakkoon 2017.
–Armi soitti ja sanoi , että on parempi rakentaa uudet kuin korjailla jatkuvasti huonolla menestyksellä vanhoja. Sanoin, että olen ajatellut samaa, muistelee Pekonen.

Taustakeskustelujen piiriin tulivat valtuuston 1. varapuheenjohtaja Oskari Valtola (kok) valtuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk) sekä virkamiehistä Virpi Siekkinen ja Seija Manninen. Myöhemmin koolla oli keskustan, kokoomuksen ja vihreitten epävirallinen palaveri.
–Sdp:llä ei ollut halua osallistua epävirallisiin keskusteluihin, sanoo Salo-Oksa.

Noissa tapaamisissa syntyi malli, jossa Mikkelin koulujen määrä supistetaan 23:sta 13:een. Kahden suuren aluekoulun myötä säästetään henkilöstömenoja ja käyttökustannuksia ja ennen kaikkea saadaan terveet ja nykyaikaiset opetustilat.
Myös silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd) hyväksyi sittemmin ajatuksen osaltaan.
–Aholainen oli ajatellut karttaharjoituksissaan samaa, ja innostui perusajatuksesta, Pekonen sanoo.

Eteläisen kouluratkaisun jälkinäytös nähtiin viime viikolla, kun ratkottiin kiistaa aluekoulun rakennusmateriaalista. Valtuusto päätyi hybridimalliin, joka tehdään puusta ja betonista. Valtuuston tahto on, että puuta on oltava niin paljon, että uutta koulua voi sanoa puukouluksi.

Salo-Oksa ja Pekonen sanovat, että Mikkelin päätöksenteossa on merkkejä paremmasta. Arto Seppälän (sd) johdolla on kaupunginhallituksen pöytään saatu hyvä ja rakentava ilmapiiri. He kiittävät rakentavuudesta myös Sdp:tä edustavia Soile Kuitusta ja Jarno Strengelliä.
–Mikkeli-puolue näyttää vihdoin vahvistuvan, sanovat Salo-Oksa ja Pekonen.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. Väärää tietoa 26/03/2020 16:50

    No nyt pomppas! Eiköhän Markku Aholaisella ollut erittäin suuri rooli kun keväällä 2019 saatiin aikaan rakennetyöryhmän selvitys ja suunnitelmat. Miksi päätoimittaja Honkamaa jatkaa tätä kaunajournalismia demareita kohtaan lehdestä toiseen ja vuodesta toiseen?

  2. Jorma Holopainen 26/03/2020 15:35

    Eikö hyvään valmisteluun kuuluisi kuitenkin saneeraustarpeen ja kustannusten selvittäminen. Kaikkea ei voida purkaa ja rakentaa vain uutta. Peruskorjaustakin pitää osata tehdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.