09.01.

Keskussairaala vahvoilla

Osaston ylilääkäri Ilkka Tarkkanen (kesk.), sairaanhoitaja Mia Martikainen ja lääketieteen opiskelija Henri Nygren tekevät polvileikkausta Mikkelin keskussairaalassa. (Kuva: Antti Kääriäinen)

Mikkelin keskussairaalan asema päivystävänä ja leikkaavana sairaalana on vahvistumassa. Keskittämisasetukseen vireillä olevat muutokset vahvistavat Mikkelin keskussairaalan tulevaisuuden näkymiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti joulukuussa lausuntokierrokselle esityksen, joka toteutuessaan tuo joustavuutta keskittämisasetuksen ehdottomiin rajoihin. Muutokset koskisivat lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa sekä rinta- ja paksusuolisyöpäleikkauksia.
–Jos asetus muuttuu tällä tavalla, niin Mikkelin keskussairaalan tilanne paranee, sanoo Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Luonnos antaa mahdollisuuden joustaa esimerkiksi tekonivelleikkauksille asetetuista sairaalakohtaisista minimimääristä, jos erityisvastuualue pitää sitä välttämättömänä. Samalla asetukseen kuitenkin on lisätty velvoite, että tekonivelleikkauksia tekevässä sairaalassa pitää olla ympärivuorokautinen ortopedian ja traumatologian päivystys. Muutokset halutaan voimaan kesäkuussa.

Muutokset vuonna 2018 voimaan tulleeseen keskittämisasetukseen johtuvat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Suomen pitkistä etäisyyksistä. Hän toteaa sosiaali- ja terveysministeriön verkkopalvelussa julkistetussa kolumnissaan, että apua on oltava saatavilla silloin kun on hätä.

Leikkausten minimimäärien tiukka noudattaminen voi Kiurun mukaan lisätä alueellista epätasa-arvoa. Joustot säilyttävät keskussairaaloiden toiminnot monipuolisina, mikä varmistaa osaltaan alueellisen tasa-arvon säilymistä.
–Sairaala on monen kaupungin sykkivä sydän, joka varmistaa ympäristönsä kasvua ja kehitystä. Sairaalassa työskentelevät ovat korkeasti koulutettuja erikoisasiantuntijoita, joten he tuovat asuinpaikkakunnalleen paljon verotuloja ja ovat näin ollen tärkeä elinvoimatekijä koko seudulle. Sairaalapaikkakunnat houkuttelevat myös nuoria, sillä alan koulutuspaikat keskittyvät sairaaloiden läheisyyteen, Kiuru kirjoittaa.

Jatkuva valmius varmistuu

Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski on tyytyväinen mies. Vireillä oleva keskittämisasetuksen muutos vankistaa Mikkelin keskussairaalan asemaa leikkaavana sairaalana.

Heinäkuussa 2018 potilasturvallisuuden kohentamiseksi voimaan astunut keskittämisasetus on luonut uhkaa Mikkelissä suoritettavien vaativimpien leikkausten ylle. Pahimmillaan se olisi voinut jopa uhata nykyistä ympärivuorokautista tapaturmakirurgista päivystystä.
Koski arvelee, että Mikkelin keskussairaalan viesti on nyt mennyt perille sosiaali- ja terveysministeriöön.
–Viestiä on mennyt perille muun muassa silloin, kun perhe- peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kävi Mikkelissä elokuussa.

Kosken mukaan asetuksen muutokset kohdistuvat Mikkelin keskussairaalan kannalta juuri oikeisiin kohtiin. Hän tarkoittaa paksusuolisyövän. rintasyövän ja tekonivelten operaatioita sekä selkäleikkauksia.
–Kaikkiin näihin ministeriö esittää joustoa, joka sallisi satunnaiset vuotuiset vaihtelut leikkausten määrissä, Koski kiittelee.

Voimassa olevan asetuksen mukaan leikkausten sairaalakohtaiset minimäärät ovat rintasyövässä 150, paksusuolisyövässä 70, selkäoperaatioissa 150 sekä lonkissa ja polvissa 600. Viime vuonna Mikkelissä leikattiin yli 140 rintasyöpää, 110 paksusuolisyöpää, noin 550 tekoniveltä sekä noin 140 selkää.
–Emme ole aivan tavoitemäärissä, mutta jos asetuksen muutos tulee voimaa, turvaa se leikkaustoiminnan jatkuvuuden Mikkelin keskussairaalassa.

Koski sanoo, että Mikkelin uutuuttaan kiiltävissä leikkaussaleissa on hyvä lääkäritilanne. Kuudentoista kirurgian erikoislääkärin myötä syntyy myös pohja asetuksen vaatimalle ympärivuorokautiselle ortopedisen ja traumatologisen kirurgian päivystykselle.
–Asetuksen edellyttämä päivystys toimii Mikkelin keskussairaalassa jo vuoden jokaisena päivänä. Olemme hyvin vahva sekä ortopedian että pehmytosakirurgian osaaja ja kirurgian lääkäritilanteemme on niin määrällisesti kuin laadullisesti erinomainen.

Jatkuva päivystysvalmius on Kosken mukaan välttämätön paitsi alueen omien asukkaitten myös Viitostien kulkijoiden ja maakunnan liki 300 000 kesäasukkaan vuoksi.
–Esimerkiksi heinäkuussa 2018 Mikkelin keskussairaala oli yksi Suomen kolmesta vilkkaimmasta traumatologisesta päivystyssairaalasta.

Keskittämisasetuksen muutoksia leikkausmääristä odotetaan voimaan kesäkuuksi. Synnytysten tuhannen kappaleen vähimmäisrajaan ei tässä yhteydessä ole muutosta luvassa. Mikkelissä synnytykset painuivat viime vuonna alle 600:n.
–Synnytykset vähenevät koko maassa, joten uskon, että myös niiden vähimmäisraja tulee alenemaan. Meillä on poikkeuslupa vuoden 2022 loppuun saakka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seuraavia askelia Koski odottaa malttamatta. Etelä-Savon kannalta tärkeää, mitä ministeriö päättää Itä-Savon sairaanhoitopiirin halusta ryhtyä yhteistyöhön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Ratkaisua odotetaan lähiviikkoina.
–Toivon, että soteratkaisu etenee niin, että Etelä-Savon maakunta säilyy yhteisenä, Koski sanoo.

Savonlinnan suunnalla keskittämisasetuksen luonnosta ei katsella yhtä huojentuneina kuin Mikkelissä. Sosiaali- ja terveysministeriön taustamuistiossa todetaan, ettei Etelä-Savossa pienen väestön takia voitane ”kiireettömiä tekonivel- ja selkäleikkauksia tehdä kahdessa sairaalassa”.
Savonlinnan keskussairaalassa saavutetaan parhaimmillaankin alle puolet vaadituista leikkausmääristä. Savonlinnassa ei liioin ole asetuksen muutoksen edellyttämää ympärivuorokautista ortopedian- ja traumatologian päivystystä, minkä hintalappu olisi miljoona euroa vuodessa.

Ministeriö esittää keskittämisasetuksiin myös muutosta, joka keskittää vaativimmat ja harvinaisimmat leikkaukset viiteen yliopistosairaalaan. Jos muutos toteutuu, menettää Keski-Suomen keskussairaala vaativimmat syöpäleikkaukset.
–Kyse on vain 350 leikkauksesta, mutta muutos pudottaa sairaalan imagoon. Minusta muutos ei ole perusteltu ainakaan laadun tai potilasturvallisuuden näkökulmasta, koska leikkaustulokset myös vaativissa leikkauksissa Jyväskylässä ovat olleet erinomaisia.

Mikkelin ja Keski-Suomen keskussairaaloiden yhteistyö on edennyt rivakasti. Viime vuonna Mikkelin ostot naapurista kasvoivat 3 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kerta enemmän kuin edellisvuonna.
–Euromäärät eivät ole suuria, mutta yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. Yhteistyön myötä olemme esimerkiksi pystyneet rakentamaan työtä rikastuttavan työnkuvan urologillemme, joka leikkaa potilaitamme myös Jyväskylässä.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.