05.12.

Kalevankankaan Urheiluyläkoulu on aloittamista vaille valmis

Kalevankankaan 2020 aloittavan urheiluyläkoulun rehtori Janne Syrjäläinen (oik.) ja Etelä-Savon urheiluakatemian Kimmo Liukkonen (vas.) fiilistelivät huippu-urheilutaustaisten lehtorien Eero Karppisen ja Anni Kirvesniemi-Boscon kanssa, joiden liikuntaluokka käynnistyi 1992 Kalevankankaalla.

Mikkelin Kalevankankaan Urheiluyläkoulun tavoitteena on kehittää valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan toimintatapa, jossa oppilas saa valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaan yhdistämiseen ja ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen.
Rehtori Janne Syrjäläinen kertoo, että on rakennettu toimintamalleja, joissa on mahdollista saada toteutumaan kouluviikon yhteydessä jopa kymmenen tuntia monipuolista liikuntaa ja harjoittelua viikossa.

Kalevankankaan mallissa urheileva oppilas harjoittelee ja valmistautuu urheilijan uralle sekä samalla hankkii itselleen valmiudet haluamiinsa jatko-opiskeluihin siten, että kummatkin tavoitteet toteutuvat mahdollisimman optimaalisesti.
Päämääränä on vakiinnuttaa urheiluyläkoulutoiminta osaksi suomalaista kaksoisuramallia.
Suomen Olympiakomitean koordinoima toimintatapa toteutetaan yhteistyössä yläkoulujen, kuntien, urheiluakatemioiden, lajiliittojen sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa.

Urheiluyläkoulun tavoitteena on rakentaa ja löytää koulupäivän rakenteeseen, opetussuunnitelman sisältöihin, resurssien käyttöön sekä koulujen ja urheiluseurojen toimintakulttuureihin liittyviä malleja, joiden avulla helpotetaan tavoitteellisen koulukäynnin ja urheilemisen menestyksellistä yhdistämistä.

Toiminnan sisällöllisinä kehityskohteina ovat yhteisöperiaatteet ja kriteerit urheiluyläkoulutoiminnan ohjaamiseen, yhteinen valtakunnallinen soveltuvuuskoe, urheilijaksi kasvamisen sisältökokonaisuus ja digioppimisen kokonaisuus sekä yhteinen seuranta ja arviointi.
Suomen Olympiakomitea vastaa toiminnan kokonaiskoordinaatiosta, Kihu eli Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tarvittavan tiedon tuottamisesta ja analysoinnista ja hankkeen loppuarvioinnista.
Toiminnan tulokset on rehtori Syrjäläisen mukaan tarkoitus jalkauttaa kattavasti eri puolille Suomea laajan urheiluakatemiaverkoston välityksellä. Mukana olevat 25 koulua toimivat myöhemmin myös alueellisina urheiluyläkoulutoiminnan osaamiskeskuksina.

Kalevankankaan urheiluyläkoulun ensimmäinen hakuvaihe on parhaillaan menossa.
Soveltuvuustestit toteutetaan tulevan tammikuun puolivälissä ja valituksi tulleet 24 oppilasta julkistetaan tammikuun lopussa. Toiminta käynnistyy 2020 elokuussa. Liikuntayläkoulun mahdollisuus on tarjolla mikkeliläisille nuorille.

Rehtorin ja urheiluyläkoululaisten kehityskeskustelut käydään keväisin. Niissä arvioidaan käytöstä, koulumenestystä, motivaatiota tai mahdollisuutta siirtyä takaisin omaan lähikouluun.
Tupakoinnista, nuuskan tai päihteiden käytöstä on 0-toleranssi.
–Yksikin rike merkitsee oppilaalle siirtoa takaisin omaan lähikouluun, Syrjäläinen kertoo.
Kasva Urheilijaksi -kirja otetaan käyttöön terveystiedossa kaikilla 7-9 luokka-asteilla.

Antero Heikkinen

Urheiluseurat mielissään

Mikkelin Kilpa-Veikkojen nuoriso- ja harrastepäällikkö Mikko Haverinen näkee Kalevankankaan urheiluyläkoulu -hankkeen erittäin positiivisena, joka tukee nuorten urheilijaksi kasvamista. MiKV:lla on parikymmentä potentiaalista nuorta hakemaan mukaan.
Toimintatapa tuo hänen mielestään lisää tavoitteellista harjoittelua ja hyvät mahdollisuudet sovittaa se yhteen koulunkäynnin kanssa. Terveystietoon ja henkiseen valmennukseenkin panostetaan.

Mikkelin Palloilijoilla on 70 yläkouluikäistä junioria, heistä 33 on ES Urheiluakatemiassa treenaavia. MP:n toiminnanjohtaja Mika Roivas peukuttaa hanketta ja odottaa saumatonta yhteistyötä koulun, seurojen ja urheiluakatemian välillä.

Mikkelin Jukurien nuorten liigajoukkueen nykyisellä ja SM-liigajoukkueen tulevalla päävalmentaja Marko Kauppisella on omakohtaiset myönteiset kokemukset Kalevankankaan liikuntaluokasta.
–Jokainen lisääntyvä liikuntatunti on positiivista ja avaa myönteistä potentiaalia Jukureillekin Liikuntaluokka on unelmapaikka huipulle tähtäävän nuoren kasvu- ja kehittymispolulle.
Kauppisen mukaan suurin osa Jukurijunioreista on akatemiassa mukana.

Mikkelin Passareissa lentopalloa pelaa 25 yläkouluikäistä. Akatemiassa on valmentaja Mikko Korhosen tiedossa seitsemän ja ainakin yksi 7-luokkalainen yleistaitoakatemiassa.

Rohkeaa ja ennakkoluulotonta

Mikkelin Kalevankaan koululla oltiin liikuntaluokkatoiminnassa valtakunnallisten edelläkävijöiden joukossa jo kolme vuosikymmentä sitten.
–Lahden Salpausselän yläasteella oli Suomen ensimmäisiin kuuluva liikuntaluokka. Kävimme keväällä 1992 tutustumassa sen toimintaan ja kokemuksiin, Kalevankaan koulun silloiset liikunnanlehtorit Anni Kirvesniemi-Bosco ja Eero Karppinen muistelevat.

Edellytykset toiminnan käynnistämiseen loi heidän mielestään Kalevankankaan yläasteen ja lukion silloisten rehtorien Tapani Kostamoisen, Osmo Ukkosen ja opettajien myönteinen ja kannustava asenne. Kalevankankaan lukio oli ollut jo vuosia liikuntapainotteinen.
Toiminta alkoi syksyllä 1992. Liikuntaluokalle otettiin pääsykokeiden kautta10 tyttöä ja 10 poikaa vuosittain reilusta 60 hakijasta. Monipuolisten pääsykokeiden pisteet ratkaisivat.
Kenelläkään ei ollut urheilumenestyksen kautta erioikeuksia. Yksilö- ja joukkuelajit olivat samanarvoisia.

Silloinen lukujärjestys tarjosi kaikille oppilaille kaksi liikuntatuntia viikossa. Liikuntaluokkalaisilla oli lisäksi kaksi lisätuntia viikossa.
Yhteistyö mikkeliläisten urheiluseurojen kanssa oli tiivistä ja vuorovaikutteista. Liikuntaluokkalaiset harjoittelivat pätevien valmentajien opastuksella monipuolisesti eri lajeja.
Jokaisen liikuntaluokan kanssa tehtiin päivän kestävän melontaretki ja pitempi hiihtoretki. Urheilijavierailujakin oli.
Liikuntaluokkalaiset osallistuivat myös erittäin aktiivisesti koulujenvälisiin ja valtakunnallisiin eri lajien kilpailuihin.
Näistä kisoista ja matkoista Karppisella ja Kirvesniemi-Boscolla on monia hauskoja muistoja.

Esiintymiskoulutustakin oli, sillä jokainen yhdeksäs liikuntaluokka oli vuorollaan vastuussa koulun perinteisistä ohjelmallisista Iltamista, jotka olivat vuosittain huikea näyte oppilaiden mielikuvituksesta, taidoista ja uskomattomasta yhteistyöstä.
Iltamilla yläastevuosina kerättiin varoja yhdeksännellä luokalla tehtyyn liikunnalliseen viikon luokkaretkeen. Joskus käytiin Rukalla, kerran jopa Kanariansaarilla.
Alkuvuosina mukana oli mm. yleisurheilijoita, hiihtäjiä, taitoluistelijoita, eri lajien palloilijoita, kiekkoilijoita. Joukossa oli nuorten SM-mitalisteja ja myöhemmin aikuisten maajoukkueissa ja arvokisoissa esiintyneitä urheilijoita sekä ammatikseen urheilleita ja valmentaneita.

Liikuntaluokkien alkuperäinen ajatus oli, että saataisiin nostettua urheiluharrastuksen lopettamisikää yläasteikäisillä ja helpotettaisiin tavoitteellisesti urheilevien harjoittelua, kun luokka olisi täynnä samanhenkisiä nuoria. Näissä tavoitteissa onnistuttiin.
Ketään ei todellakaan tarvinnut luokilta mistään syystä erottaa. Liikuntaluokkalaisten aktiivisuus ja positiivisuus näkyi myös siinä, että näiden luokkien koulumenestys oli erinomainen.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.