07.11.

Mikkeli sukeltaa syvällä

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä puhui tiistai-iltana yleisötilaisuudessa, jossa esiteltiin tulevia säästöjä.

Ensi vuonna mikkeliläiset maksavat kuntaveroa 22 prosenttia ansiotulostaan. Korotus on peräti 1,5 prosenttiyksikköä, jos valtuusto hyväksyy esityksen maanantaina.
Kuluja karsitaan, mistä vain mahdollista. Kesäkuussa valtuustossa hyväksytyt palvelurakenneselvitys ja palvelusuunnitelma sisältävät kaikkiaan 28 miljoonan euron tasapainotuksen neljän seuraavan vuoden aikana.

Koko programmi aiotaan nyt pannaan lyhentämättömänä toimeen. Viisi sivukirjastoa ja Ristiinan lukion yhdistäminen keskustan lukioon ovat vain pintaraapaisu.
Ohjelma pitää sisällään koulujen ja päiväkotien rakentamista 50 miljoonalla eurolla. Investointien on määrä tuoda henkilöstösäästöä vuodesta 2023 eteenpäin.

Ensi vuoden taloutta eivät kouluinvestoinnit vielä pelasta. Kaupunginjohtaja Timo Halosen budjettiesitys on liki 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupungin menossa olevien yt-neuvottelujen tulosta ei Halosen numeroissa vielä ole mukana. Neuvottelujen tavoite on vähentää 120 henkilötyövuotta mikä toisi kuuden miljoonan euron säästön.

Investoinnit nielevät tulevina vuosina paljon rahaa, ensi vuonna 43,4 miljoonaa euroa. Eniten vie Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo, johon uppoaa 18 miljoonaa euroa.
Rahaa saavat myös Rantakylän päiväkoti, Sodan ja rauhan keskus Muisti, eteläinen aluekoulu, Kalevankankaan palloiluhalli sekä kaupungintalon remontti.

Jokainen menoerä on miettivä huolella, sillä Mikkelin alijäämä nousee tämän vuoden loppuun mennessä 30 miljoonaan euroon. Se kaupungin on maksettava pois vuoden 2023 loppuun mennessä.
Velkaakin on, että hirvittää. Ensi vuoden loppuun mennessä jokaista kaupunkilaista kohden on lainaa 5790 euroa, yhteensä 311 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa vuodessa 41 miljoonalla eurolla.
Mikkeli on ollut verottajana maakuntakeskusten keskikastia. Veronmaksajain keskusliiton mukaan keskituloinen mikkeliläisperhe maksoi viime vuonna paikallisesi kerättyä veroa 16 059 euroa, mikä oli liki 2000 euroa enemmän kuin helsinkiläisen perheen vero.
1,5 prosentin korotus kuntaveroon kiristäisi tavallisen mikkeliläisperheen verotusta runsaalla 1000 eurolla vuodessa. Päälle tulee vielä kiinteistöveron korotus.
Kaupungin elinvoimalle verojen korotukset ovat myrkkyä. Verottaja imaisee kunta- ja kiinteistöveroina 15 miljoonaa euroa, jotka muuten olisivat kaupunkilaisten käytössä vilkastamassa yrityselämää.

Elinvoimalle korotukset ovat myrkkyä.

Korkea verotus tuskin houkuttelee uusia asukkaita. Toivottavasti se ei sentään aiheuta muuttotappiokaupungille enää lisää tappiota.
Miksi olemme moisessa liemessä? Kaupunginjohtaja kertoi kaupunkilaisille tiistaina yleisötilaisuudessa, että sotemenot ovat kahdessa vuodessa kasvaneet yli 20 miljoonalla eurolla. Kaupungin verotulot sen sijaan ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2015. Lainat ovat tapissa, joten taloudessa ei ole lainkaan pelivaraa.
– Tilanne tuli sittenkin melko yllättäen, Halonen totesi.

Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Mikkelissä tiedettiin hyvin jo vuoden 2013 kuntavaalien jälkeen. että taloutta on pakko oikaista. Silloin sovittiin 9 miljoonan euron sopeutusohjelmasta, josta saatiin valtuustokauden aikana kokoon kolmasosa.

Kuntapolitikka oli repivää ja riitaisaa. Aloitetehtailu, valitukset ja virkakunnan painostus lamauttivat kehittämisen. Suuri rooli oli vasemmistopopulisteilla, mutta puhtaita papereita eivät saa muutkaan.
Miksi valtuuston porvarienemmistö ei ottanut tilannetta haltuun ennen kuin viime kesäkuussa, jolloin se vaihtoi Arto Seppälän (sd) kaupunginhallituksen johtoon Markku Aholaisen (sd) tilalle.
On hyvä muistaa, miksi olemme pulassa. Vielä tärkeämpää on ymmärtää, miten tästä pääsemme eteenpäin.

Seppälä sanoo suoraan, että kaupungin tilanne on hirveä.
– Kaikki suunnitellut säästöt on toteutettava ja kaupungin organisaatio on saatava kestävään kuntoon.
Pelkästään säästämällä Mikkeli ei Seppälän mukaan selviä. Elinvoimaan on löydettävä paukkuja, mutta esimerkiksi omaisuuden myynnistä on aika puhua vasta, kun perustukset on saatu kuntoon.
– Kyllä tästä yhdessä selvitään. Positiivisiakin asioita on kuten vaikkapa Metsäsairila ja Siilokorttelin rakentaminen.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. Mervi Toivomäki 07/11/2019 12:11

    Toivottavasti tyhjä lentokenttä palkkakuluineen ei vie Ristiinan lukiosta ja lähikirjastoista saatavia säästöjä!

  2. Vesa Pomell 07/11/2019 12:10

    17.10-4.11 välisenä aikana, 2.5 viikossa, Pasilan uudessa Triplan kauppakeskuksessa oli vieraillut 2 miljoonaa kävijää. Kävin itse kaksi kertaa. Hrlsinki on monessa mielessä SULATUSUUNI, jonka sulatusuunin tunnelman saa kokea jokaisella Ratikka 3:n matkalla Keskustasta Kallion kautta Meilahden päättärille. Asun päättärin lähellä. Ratikka pitää monenlaista ääntä ja kirskuu jyrkissä mutkissa. Joskus kiihdytykset ja jarrutukset yrittävät kaataa seisojat rai pudottaa istujat penkeiltään. Ihmisiä tulee ja menee. Välillä ihmisiä aivan tupatrn täynnä. Pysäkillä kaikki ovet aukinaisena kylmä ilma tuulahtaa vaunuihin sisälle ja aiheuttaa väristyksiä. Monia kansallisuuksia. Paljon ääntä etenkin kännyillä puhuttuna. Se on sulatusuuni, joka jokaisen mikkeliläisen kannattaisi käydä kokemassa, jotta ”myhäilyn sijaan osattaisiin alkaa elämään”. Minähän muutin 6-henkisen perheeni Hrlsinkiin Mikkelistä 25 vuotta sitten. Oli pakko alkaa opettelemaan elämään – sulatusuunissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.