12.09.

Peräpään valvoja: Itäisen maan tietäjät

Rehtori Ilmo Pokkinen otti vastaan musiikkineuvoksen arvonimen tiistaina Mikaelissa. Viulumimmit ilahduttivat neuvosta serenadilla.

Valvoja sai viime viikolla vanhalta kaverilta Suolahdesta tiedustelun, mitä Mikkelissä olisi hyvä nähdä ja kokea. Käykää taidemuseon Mannerheim-näyttelyssä, kuului neuvo.
Maanantaina odotti sähköposti:
”Mikkelin reissu onnistui hienosti. Kauppakeskuksessa ja torilla aika hupeni niin, että emme ehtineet näyttelyyn. Heli avoimena ihmisenä jututti immeisiä. Ostimme kilon kanttarelleja. Kirjakaupallakin on ottava sijainti ja hyvä palvelu, erityisesti alakerran nuorehko miesmyyjä. Sinne vaan täältä Äänekoskelta kiitokset. Tertissä ruoka oli erinomaista. Itse isäntä tarjoili tällä kertaa ja tarjosi jopa ruokaviinit. Ostettiin vähän tuliaisiakin. Reipasta syksyä, Risto.”
Matkailijat olivat yhä aktiivisesti kirjoittava senioritoimittaja Risto Korhonen ja hänen vaimonsa Heli Orenius, joka työskenteli Suolahden ja Äänekosken kaupunkien johdossa. Heistä Mikkeli ei ole yhtään hassumpi kaupunki.

Asuntokauppakin täällä käy reippaasti ainakin, jos kohde on tarpeeksi tunnettu. Sellainen taitaa olla Mikkelin Siilot, jonka rakentamista on pohjustettu vuosikymmeniä.
Äskettäin ennakkomarkkinointiin tullut tornitalo myy kuin häkä. Eilen keskiviikkona 54 asunnosta oli varattuna 43. Kaksi ylintä kerrosta 13. ja 14. olivat kokonaan varattu.
Hintahaitari ulottuu 116 000:sta 460 000 euroon. Halvin on 28-neliöinen yksiö ja kallein 101-neliöinen asunto Saimaa-näkymin. Rakentamisen on määrä alkaa loppuvuoden aikana.

Kuopio, Lappeenranta vai sittenkin Kuopio? Savonlinnalaiset ovat kuin karkkikaupassa. Eteen putkahtaa joka päivä uusia, upeita mahdollisuuksia, joilla voi kampittaa Etelä-Savoa.
Pääperiaate on kuitenkin selvä eli mikä tahansa muu, kunhan ei Etelä-Savo. Eipä kyllä uskoisi, kun katsoo, millä innolla savonlinnalaiset haalivat maakunnallisia luottamustehtäviä.
Suur-Savon Osuuspankkia on jo vuosia hallinnut kaksikko Seppo Kietäväinen ja Toivo Loikkanen, jotka edustavat enemmän tai vähemmän maakunnan itälaitaa.
Hallituksen puheenjohtaja Kietäväinen kertoo kotipaikakseen Juvan, mutta kotiosoite on Sulkavalla. Hallintoneuvostoa johtava Loikkanen sen sijaan on avoimesti savonlinnalainen.

Myös toisessa maakunnallisessa finanssiyhtiössä LähiTapiola Savo-Karjalassa siirryttiin tänä vuonna täyteen itäisen komentoon.
Mikkeliläinen maakuntaneuvos Markku Kakriainen sai vastoin tahtoaan tehdä tilaa hallintoneuvoston puheenjohtajana savonlinnalaiselle Anneli Puustiselle. Hallituksessa puhetta johtaa parikkalalainen Eero Nykänen.
Seuraavaksi haarukassa onkin sitten todella iso kala eli Suur-Savon Sähkö. Kun mikkeliläinen Matti Kunnas väistyy ikänsä takia ensi vuonna puheenjohtajan paikalta, on sijaan tarjolla kärkiehdokkaana Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Sitten on
tietysti vielä savonlinnalainen kuntapoliitikko Jarkko Wuorinen (kesk), joka on johtanut maakuntahallitusta muutaman vuoden. Toki hän on selvästi sanonut Etelä-Savon olevan Savonlinnalle paras maakunta.
Sitten tullaan rusinat pullasta -osioon. Wuorinen nimittäin haluaa yhdistää Savonlinnan keskussairaalan Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan.
–Etelä-Savon maakuntaa Savonlinnan seutu tarvitsee moneen muuhun asiaan. Meillä on Etelä-Savossa paljon suurempi vaikutusvalta kuin olisi Pohjois-Savossa, jossa seutukuntia on enemmän kilpailemassa hankkeista. Emme millään pärjäisi kehittämisrahojen jaossa Pohjois-Savossa yhtä hyvin kuin olemme Etelä-Savossa pärjänneet, sanoo Wuorinen sanomalehti Itä-Savolle.

Ajankohtainen
kirjailija Erkki Liikanen taisi yhteiskunnallisen pelin keinot jo lyseolaisena Mikkelin Lyseossa. Teiniliiton kokouksen tauolla ennen ratkaisevaa äänestystä Eki kipaisi Pirttiniemen puiston Häkkisen kioskille.
Aikalaiset kertovat, että tikkunekut houkuttivat lyseon futiskentältä poikia äänestämään kokoukseen. Eki onnistui ja Teiniliiton kanta voitti.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.