08.08.

Valjakalla huoli Mikkelistä

Ari Valjakka pitää sukutilansa paikat Kalevankankaalla kunnossa. Samaan hän innostaa Mikkelin kaupungin päättäjiä.

Koko ikänsä Mikkelin meininkiä tarkkaillut emeritus päätoimittaja Ari Valjakka, 78, on huolissaan kotikaupungistaan. Kaupungin talous on vaarassa vaipua pahimmillaan 20 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Mikkelin solmuja lähdetään nyt aukomaan osin uudistunein voimin, kun kaupunginhallitusta johtaa seuraavat kaksi vuotta kokenut Arto Seppälä (sd). Valjakka yhtyy Seppälän julkisuudessa (Länsi-Savo 26.7.) esittämiin näkemyksiin, joiden mukaan kaupungin asiat ovat olleet pahasti lukossa sekä kaupungintalon sisällä että sieltä ulos.

Valjakka sanoo, että poliittisten päättäjien, virkamiesjohdon ja yritysten yhteistyö on saatava nopeasti toiminaan. Tarvitaan hallinnon kaikkien työntekijöiden osaaminen.
– Talous on saatava kuntoon. Muuten ei Mikkeliä voida kehittää eikä väestötappiota saada kuriin.
Seppälään kohdistuu paljon odotuksia, mutta yhden miehen näytöstä ei Valjakan mukaan pidä odottaa. Päättäjien on yhdessä etsittävä tie eteenpäin. Tärkeää on nopeasti kirkastaa kaupungin ja maakunnan kuvaa.
– Kaupunginjohtaja Timo Halonen on kaupunkien mainekuvasta väitellyt tohtori. Onko hänen osaamistaan käytetty tarpeeksi, kysyy Valjakka.

Valjakka kummastelee, miten huonoa mainetta maakunta on onnistunut saamaan viime aikoina norppien tiimoilta. Verkkokielto ei hänen mukaansa asiaa ratkaise, sillä viidessä vuodessa tapahtuneista 147 norppakuolemasta vain 23 on johtunut kalanpyydyksistä.
– Kielloin ei päästä eteenpäin vaan hyvällä yhteiselolla. Koska suurin osa kuuttien kuolemista on pesäkuolemia, voivat kaikki huolestuneet ilmoittua pesätalkoisiin ensi talveksi.

Maa ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) tasapainoinen toiminta saa Valjakalta kiitosta.
– Ministeri on todennut viisaasti, ettei Helsingissä ole yhtään norppaa, mutta silti orkesteria halutaan johtaa sieltä.

Etelä-Savon maakunnan Valjakka soisi löytävän suuntansa. Nyt valtionhallinto vetää Etelä-Savoa pohjoiseen, vaalipiiri kaakkoon ja media länteen. Sekä Yle Mikkelin että maakuntalehti Länsi-Savon linjat on keväästä lähtien vedetty Jyväskylässä.
– Kyllä meistä tykätään. Olemme rakkaita vähän liiankin monessa suunnassa, mutta halummeko itse olla leikkihuoneessa vai kammarin puolella?

Valjakka odottaa, että Länsi-Savon uusi isäntä, Keskisuomalainen-konsernin vahva mies Vesa-Pekka Kangaskorpi liputtaisi, ovatko pörssiyhtiön aikeet Mikkelissä ja Etelä-Savossa kunnialliset.
– Iso kysymys on, ovatko jyväskyläläiset aluetta kehittämässä vai haluavatko he käyttää Saimaan aluetta vain lypsylehmänä.

Myös Yle
on Valjakan mielestä selityksen velkaa. Miksi Yle Mikkeli ilman ennakkokeskustelua asetettiin salaa Jyväskylän alaisuuteen?
– Onko Ylen näkemys aluejaosta se, ettei Etelä-Savon maakunnalla enää ole sijaa Suomen kartalla?

Maakuntaradioiden yllättävä yhdistäminen keväällä merkitsee, että Etelä-Savon eetteriaika pienenee.
– Mikkelissä ja Etelä-Savossa vallitsee käsittämätön hiljaisuus. Kukaan ei näköjään halua arvostella jokaisen savolaisenkin pakkoverolla elättämän Ylen toimintaa.

Tapio Honkamaa

Kommentit

  1. Vesa Pomell 08/08/2019 16:36

    Näin Helsingissä asuvana vanhana mikkeliläisenä sanoisin, että päättäkää ”vaikka vaan yksi kaikkien muiden kuntien ylittävä asia” – kuten, että ”Mikkelin veroäyri on Suomen halvin” – ja katsokaa miten sen yhden ylivoimaisuuden avulla tulevat 5 vuotta kehittyvät.

    Tietenkin tuossa lupauksessa on yksi iso ”mutta” – eli Mikkelin on heti nyt saneerattava organisaationsa vastaamaan 0-tuloksena tuota veroäyriä.

    Mutta positiivisella puolella on se miten yritystoiminta ja ihmiset muuttavat Mikkeliin nauttimaan Suomen halvimmasta veroäyristä.

    E

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.