22.08.

MP:n legendat fiilistelivät

Heikki Valjakka (vas.) ja Antti Ronkainen peippailivat Urskin huippukuntoisella nurmella. Antti Rusanen ja Kyösti Vilhunen kikkailivat perinteisellä narukerällä ja puumailalla.

Mikkelin Palloilijat on 90 vuoden aikana saavuttanut edustusjoukkueen tasolla jääpallossa Suomen mestaruuden 1968, SM-hopeaa 1970 ja SM-pronssia 1971.
Jalkapallossa keskeiset menestysvuodet olivat 1970- ja 90-lukujen alussa, jolloin MP voitti kaksi kertaa Suomen Cupin. Mestaruussarjan hopean MP saavutti 1970 ja 1972. SM-hopeaan seura ylsi 1991 ja pronssiin 1990.

Kahdeksan pelaajaa
oli mukana menestysjoukkueissa niin jääpallossa kuin jalkapallossa.
Muistelimme menestysvuosia ja parhaita kokemuksia neljän MP:n sinisessä paidassa mitaleille yltäneiden pelaajien kanssa.

Heikki Valjakka (s. 1940) varttui Mikkelin Pallo-Kissojen junioreissa. Kokemusta karttui myös nuorten maajoukkueessa. Hän pelasi MiPK:n SM-sarjan joukkueessa kausilla 1962–64.
Valjakka vaihtoi siniseen paitaan, kun MP 1965 nousi mestaruussarjaan. MP:n joukkueessa hän pelasi SM-sarjassa 1966–1973. Saavutuksina kaksi Suomen cup -voittoa ja kaksi SM-hopeaa.
Kovasta kunnostaan ja sprintterin nopeudesta tunnettu Isukki sovelsi omassa harjoittelussaan Voitto Helstenin harjoitusohjelmaa spurtteilla kunnan mäellä ja kestävyyttä Naisvuoren portaissa.

Mieleenpainuvimmat kokemukset kertyivät Erkki Kuoppamäen toppariparina. Haastavimmat vastustajat olivat HJK:n juonikas Kaj Pahlman ja KuPS-legenda Markku Hyvärinen, joka tuskaili savolaiskohtaamisissa Isukin olevan aina iholla.

Antti Rusanen (s. 1945) pelasi jääpalloa 1957–78. Hän saavutti nuorten SM-kultaa, hopeaa ja pronssia.
Rusaselle ikimuistoinen oli ensimmäinen SM-sarjan jalkapallopeli MP:n pakkina HIFK:ta vastaan Olympiastadionilla 1966. Ura jalkapallossa jatkui kauteen 1975 ja sisälsi kaksi Suomen cupin voittoa ja kaksi SM-hopeaa.
Erityisellä lämmöllä Rusanen muistelee joukkueenjohtaja Hannu Kaarnan henkistä tukea ja koko joukkueesta välittämistä.
Peliä edeltävänä iltana ja pelin jälkeen joukkue vietti yhteistä laatuaikaa.
–Oltiin mikkeliläinen oman kylän joukkue.

Kyösti Vilhunen (s. 1948) saavutti pelaajana jalkapallossa kaksi cup-mestaruutta ja kaksi SM-hopeaa. Jääpallossa saalis oli SM-kulta, hopea ja pronssi. MP:n jalkapallovalmentajana mestaruussarjassa hän toimi kahteen otteeseen.
Talviharjoittelun olosuhteet jalkapallon huippuvuosina olivat Vilhusen mukaan aika karut.
–Raviradan talvijalkapallokenttä oli aurattu ja joskus hiekoitettukin.
–Kiiskimäen Koskimaan Essolta haettiin autorenkaiden nastoja jalkapallokenkienpohjaan liukkautta ehkäisemään.

Runebergin aukion Urheilutalon sali oli sisäharjoituspaikka, joskus Karkialammen kuntotalo.
Naisvuoren mäet ja kuntosali tulivat tutuiksi.
–Kunnossa oltiin silloin joka ukko.
–Kun molempia lajeja harrastettiin, saatettiin joskus samana talviaamuna pelata jalkapallon harjoitusottelu ja iltapäivällä jääpallon sarjaottelu.
Vuodesta 1971 alkaen MP keskittyi vain jalkapalloon.

MP oli Vilhusen mielestä kuin perhe.
–Puolisoilla ja tyttöystävillä oli oma joukkue SM-sarjassa.
–Kun peli oli yleensä sunnuntaina, niin perjantai-iltana harjoitusten jälkeen oltiin jonkun tukijan mökillä ja sunnuntaina ottelun jälkeen oli jossakin yhteinen ruokailu.

Vilhuselle on ensimmäinen mestaruussarjan maali jäänyt erityisenä mieleen.
–Murtauduin Ilves-Kissojen puolustuksen läpi. Naapurin pakki niittasi nurin rangaistusalueella.
–Pelaaja-valmentaja Rape Marttinen tuli viereeni nurmikolle ja kysyi: Pystytkö vetämään rankkarin?
–Pystyin ja vedin ylänurkkaan.
Jääpallossa Vilhunen on valmentanut Suomen A-maajoukkueen MM-pronssiin 1981 ja 1983 ja poikien maajoukkueen MM-kultaan 1978.
Jääpallossa hänet nimettiin vuoden valmentajaksi kolmesti.

Antti Ronkainen (s. 1958) teki MP:ssä historiaa pelaamalla ensimmäisen SM-sarjan pelinsä vain 15-vuotiaana.
–Kiiskinmäeltä Urskiin oli silloin pitkä matka, kun jännitti hirmuisasti.
Pelivuosina 1989–1992 Ronkainen saavutti MP:n toistaiseksi tuoreimmat SM-mitalit, pronssin ja hopean.
Hän pelasi myös Valkeakosken Hakassa ja Ruotsin pääsarjan Vasalundsissa.
Maajoukkueen edustuksia on kaikkiaan parikymmentä.

Ronkainen uskoo MP:llä olevan tulevaisuutta, mutta kummastelee samalla, ettei poikamaajoukkueessa ole viime vuosina ollut MP:läisiä.
–Eikö ole kunnianhimoa, vai mistä on kiinni.

Vilhunen ja Valjakka arvioivat, että MP:llä on juuri nyt parempi joukkue kuin aikoihin.
–Missä ovat omat kasvatit? Jolleivat he mahdu kokoonpanoon 2. divarissa, niin tuskin ykkösessäkään, mikäli nousu tulisi.

Antero Heikkinen

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.