08.08.

Kolumni: Kouluverkko puntariin

Mikkelin lapset avaavat tänään torstaina taas koulujensa uksia. Toivottavasti mieli on hyvä ja koulutie turvallinen ihan jokaiselle pienelle ja isommallekin koululaiselle.
Koulut aiheuttavat päänvaivaa paitsi koululaisille myös säästöpaineissa pakertaville Mikkelin päättäjille.

Vuosi sitten kaupunginvaltuusto päätti, että suurin osa Mikkelin lapsista kootaan suuriin aluekouluihin, joita tulee Urpolaan, Rantakylään, Lähemäelle ja Kalevankankaalle.
Kokonaan uudet koulut rakennetaan Urpolaan ja Lähemäelle. Kaksi muuta aluekoulua on jo valmiina.
Samalla kouluverkkoa karsitaan huomattavasti. Lakkautuslistalla on kymmenkunta koulua.
Muutamalla päiväkodilla ryyditettynä koulupaketin hinnaksi tulee 50 miljoonaa euroa.

Mikkelin päättäjien tulee avata uudelleen kouluverkkoratkaisu. Syynä on syntyvien lasten määrän raju pudotus.
Mikkelissä on aiemmin syntynyt vuosittain 500–550 lasta. Viime vuonna syntyi enää 450 lasta.
Varsinainen romahdus on tulossa tänä vuonna. Kesäkuun loppuun mennessä oli syntynyt 182 uutta mikkeliläistä. Ikäluokka 2019 on jäämässä sata lasta surkeaa viime vuottakin pienemmäksi.
Pienentyneet ikäluokat tulevat kouluikään ensi vuosikymmenen puolivälissä, siis samaan aikaan, kun Mikkelin uusi, hulppea kouluverkko lopullisesti valmistuu.

Päättäjien tulee nyt kysyä itseltään, meneekö koulusuunnitelma 150–200 lasta liian pitkäksi? Onko yksi suurkoulu jo valmistuessaan tarpeeton?
Vuoden takaiseen päätökseen ei varmasti ole ilo palata, mutta välttämätöntä se on.
Joku saattaa vedota laskelmiin, joiden mukaan kouluverkon tiivistäminen vähentäisi vuositasolla kuluja neljällä miljoonalla eurolla. Säästölaskelmat ovat niin läheistä sukua toiveajattelulle, ettei niihin kannata isoja investointeja ratkottaessa hirttäytyä.
Paljon tärkeämpää on rakentaa realistinen suunnitelma, jossa vielä kerran käydään läpi myös olemassa olevat koulurakennukset.

Vielä yksi harras toive kouluvuodelle: Toivon, ettei yhtäkään lasta kiusata tai jätetä yksin.

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja

Kommentit

  1. toimitus 09/08/2019 10:18

    Terve Esko, ei yli vuoden takaisessa harkinnassa ollut mukana tämän vuoden alkupuolen synnytystilasto, joka siis näyttää 182 vauvaa. (normi määrä 200-250)
    Rakentamissta en paljon ymmärrä, mutta kysyn, onko uuden oireita aiheuttamattoman koulun rakentaminen ratkaisevasti helpompaa kuin vanhojen rakennusten korjaus.

  2. Esko Pitkänen 09/08/2019 09:01

    Oletko Tapsa tietoinen, että kouluverkko ratkaisussa on pohjana nimenomaan nämä tiedot laskevasta lapsien määrästä ? Tältä osin ei pidä muuttaa päätöksiä vaan laittaa toimeksi.
    Vanhojen koulujen korjauksista ei kannata puhua. Anttolassa korjattiin kaksi kertaa ja sitten purettiin. Urpolassa on massiivisten korjausten jälkeen vakavia ongelmia, näitä esimerkkejä riittää. Lienee mennyt jo kymmenen miljoonaa euroa kankkulan kaivoon näiden korjausten kaikkien kustannusten (mm.parakit) takia. Tämä rumba se vasta kalliiksi on tullut ja se pitää lopettaa. Nykyiset opetusmenetelmät edellyttävät myös tiloilta aivan toisenlaisia ratkaisuja kuin vanhat pienet luokat olivat, jolloin opetettiin liitu ja ikenet menetelmällä. Ei riitä siis hyvin vaativat sisäilmaongelmien korjaukset, vaan pitäisi tehdä myös sellaisia tilojen muutoksia jotka eivät rakenteiden vuoksi ole mahdollisia.
    Hyvät tulokset nuorten oppimisessa ja osaamisessa ovat kaiken kehityksen ja pärjäämisen edellytys. Emme voi Mikkelissä jäädä koulutilojen suhteen takapajulaksi vaikka rahoitus tuskaa tuottaakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.