18.07.

Pikku Kakkosesta Euroviisuun

Mikkeliläinen Ville Vilén vastaa Yleisradion luovien alojen sisällöstä. Kesälomaa hän viettää kotiseudulla Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Ville Vilén istuu torikahvilla ja silmäilee tottuneesti ympäristön rakennuskantaa. Suur-Savon talo on juuri ennen sotia rakennettua osuuskauppafunkkista, Jaman kulma eli Akseli taas myöhäisfunkkista.
– Kiinnostavia ovat myös Selim Linquistin piirtämät kaupungintalo ja Naisvuoren tornikin, jotka ovat myöhäisjudendia, Vilén kertoo.

Pari viime vuotta on mikkeliläinen Vilén paneutunut arkkitehtuuriin entisessä kotikaupungissaan Savonlinnassa, missä tilanne on sama kuin Mikkelissä: Paljoa vanhaa puutalomiljöötä ei ole jäljellä. mutta onneksi sentään jotakin.
– En kuulu niihin, jota haluavat kaiken säilyvän ennallaan. Se on hienoa, jos kaupungissa näkyvät historian kerrostumat, jotta voimme ymmärtää mennyttä ja ennakoida tulevaa.

Vilén perheineen asuu Mikkelin harvoissa jäljellä olevissa puutaloissa Maaherrankadulla. Vuonna 1877 valmistuneet rakennukset ovat nähneet hyviä ja huonompia aikoja, mutta 30 vuotta sitten ne kunnostettiin perusteellisesti.
– Se on ollut perheellemme hyvä koti vuodesta 1994 lähtien.

Rakennushistoria on Vilénille rakas harrastus, mutta työpäivätkin sujuvat kulttuurin parissa Yleisradion luovien sisältöjen johtajana Helsingin Pasilassa. Työ on kuljettanut häntä Helsingin ja Mikkelin väliä vuodesta 1998. Koti on kaiken aikaa sijainnut Mikkelissä.
– Järjestely on toiminut hyvin, sillä olen tehnyt myös etätyötä ja minulla on kakkosasunto Helsingissä.

Vilén vastaa kaikesta Ylen suomenkielisestä sisällöstä lukuun ottamatta uutisia, ajankohtaisohjelmia ja urheilua. Hänelle kuuluu suomenkielinen tuotanto Pikku Kakkosesta dokumentteihin, draamaan ja viihteeseen.
Kaikesta näkee, että Vilén tykkää työstään. Luultavasti se on hänelle unelma-ammatti, vaikkei hän nyt juuri sitä sanaa käytä.
– Työni on hyvin monipuolista ja kiinnostavaa.

Varsinkin viime vuodet ovat kuljettaneet luovien sisältöjen johtajaa kiihtyvästi maailmalle, kun hän on yhdessä Yle Draaman päällikön Jarmo Lampelan kanssa ottanut tehtäväkseen viedä suomalaista tv-draamaan kansainvälisille markkinoille.
– Meidän on tavattava paljon ihmisiä, ja se käy päinsä muun muassa Cannesissa, missä elokuvan ja viihteen huippuosaajat kokontuvat kaksi kertaa vuodessa.

Suomalainen tv-draama lähti takamatkalta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Etenkin Ruotsilla ja Tanskalla on ollut etunaan pitkä ja laadukas elokuvaperinne.
– Molemmilla mailla on ollut käytettävissä kansanvälisiä tähtinäyttelijöitä, ohjaajia ja käsikirjoittajia. joiden osaaminen on näkynyt skandinaavisissa tuotannoissa.

Työni on hyvin monipuolista.

Vilén sanoo, että Suomessa Yle on ollut se taho, jolla on ollut varaa ottaa riskiä tv-draaman tiimoilta. Tulosta on viime vuosina syntynyt.
Merkkipaaluja ovat olleet rikossarjat Sorjonen, Karppi sekä tänä vuonna tv:ssä nähty Näkymättömät sankarit, joka kertoi tapahtumista Suomen suurlähetystössä Chilessä 1973. Kaikki sarjat ovat saaneet hyvän vastaanoton kasainvälisillä markkinoilla.
– Olemme saavuttaneet hyvän pohjoismaisen perustason. Parhaissa sarjoissamme yhdistyvät nykyisin jouheva läntinen kerronta ja suomalaisuus, joka näkyy vaikkapa rauhallisuutena ja kauniina maisemina.

Draamavienti on poikinut laadukasta jännitystä suomalaisille sekä avannut ovia suomalaiselle kulttuurille maailmalla. Vilén sanoo, että neljä miljoonaa euroa maksavan tuotannon budjetista saadaan hyvässä tapauksessa neljännes ulkomaisilta tv-yhtiöiltä ennakkotilauksina.
– Raha näkyy lopputuloksessa. Se nähtiin esimerkiksi Näkymättämissä sankareissa, johon tuli rahoitusta Saksasta ja Chilestä.

Seuraavaksi suomalaiset voivat ryhtyä odottamaan Paradise-rikossarjaa, joka vie Espanjan Aurinkorannikolle. Riitta Havukaisen esittämä rikosetsivä setvii rötöksiä Fuengirolassa 10-osaisessa sarjassa, jonka Yle esittää loppuvuodesta.
Vilén haluaa muistuttaa, ettei Suomi suinkaan ole joka suhteessa oppipojan asemassa muihin Pohjoismaihin nähden.
– Klassisessa musiikissa olemme pieni suurvalta ja paljon muita Pohjoismaita vahvempi, sanoo Vilén, joka johdolla toimivat myös Radion Sinfoniaorkesteri ja Helsingin Musiikkitalo.

Moni asia Vilénin kaudella on mennyt eteenpäin, mutta Euroviisujen menestysresepti on jäänyt arvoitukseksi. Vilén aloitti huipulta, sillä hän sai Ylen luovat sisällöt vastuulleen 2006 hetkeä ennen kuin Lordi toi pytyn kotiin Tallinnasta.
Sen jälkeen on tietä eurooppalaiseen musiikkimakuun etsitty heikohkolla menestyksellä. vaikka apuun on kutsuttu Suomen kirkkaimpia tähtiä kuten Saara Aalto ja Darude, Ensi vuonna vuorossa on taas kaikille säveltäjille ja esiintyjille avoin kilpailu.
– Ei ole ihan helppo homma. Vaikka se on maailman suurin tv-ohjelma, en ole menettänyt yöuniani.

Yhteen asiaan eli Ylen maakuntaradioiden aluejakoon ei Vilén tahdo ottaa kantaa. Asia on puhuttanut sen jälkeen, kun Yle Mikkeli ja Yle Jyväskylä syvensivät yhteistyötä toukokuussa.
– Tiedän vanhasta kokemuksesta, että alueelliset ratkaisut ovat hankalia. Asia kuuluu organisaatiossamme päätoimittaja Jouko Jokiselle ja alueiden päällikölle Jyri Kataja-Rahkolle.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.