13.06.

Taide ahtaalla Akselissa

Paula Hyvönen ja Matti Karttunen (oik.) tukevat vakaasti Jani Leinosen näyttelyä, joka avattiin taidemuseon uusissa tiloissa Akselissa.

Mikkelin taidemuseon avajaiset kauppakeskus Akselissa on huomattu. Sen takaavat kuvataitelija Jani Leinosen näkemykset Mannerheimista.

–Mikään ei hätkäytä sen jälkeen, mitä koin Israelissa alkuvuodesta. Sain paljon tappouhkauksia, sanoo Leinonen, jonka teos poistettiin rajujen protestien jälkeen Haiffan taidemuseon näyttelystä. Veistos esitti ristiinnaulittua pikaruokaketju McDonaldsin maskottia Ronald McDonaldia.

Mikkelin taidemuseon väistötilojen avajaisnäyttelyn tiimoilta ei sentään näkynyt polttopulloja, mutta selkeitä protesteja ruumiskasan päällä seisovan sotasankarin patsas kirvoitti. Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen perui perjantaina osallistumisensa taidenäyttelyn avajaisiin.

Paikalle ei liioin ehtinyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk), joka kertoo olleensa ”muissa luottamustehtävissä Helsingissä”. Hän lupaa käydä Leinosen näyttelyssä myöhemmin.

–Marski-teema sinänsä sopii päämajakaupunki Mikkeliin. Onhan meillä Mikkelissä työn alla Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka varmasti herättää erilaisia muistoja ja tunteita.

Erona tietenkin on, että tiedekeskus perustuu tapahtuneisiin asioihin ja objektiiviseen tutkimukseen, kun taas taidenäyttelyn teokset ja tekstit ovat kuvataiteilijan kuvitteellisia luomuksia, Kuikka muotoilee.

Leinonen kiistää halunneensa tietoisesti aiheuttaa skandaalinkäryä. Hän sanoo, että tavoitteena on herättää tunteita, mikä on taiteen tehtävä yleensäkin.

Taitelija sanoo halunneensa monipuolistaa kuvaa sotapäälliköstä, joka hänen mielestään on Suomessa nostettu lähes Jeesuksen asemaan. Leinonen uskoo, että kansallinen keskustelu Mannerheimista on yhä tarpeen.

–Mannerheimkin oli ihminen, eikä hänessäkään ollut vain yhtä puolta. Hän oli sotilas. Hyvän sotilaan ominaisuudet ovat sellaisia, jotka eivät välttämättä tee ihmisestä hyvää, sanoo Leinonen, joka lukemansa perusteella ei ole vakuuttunut myöskään Suomen marsalkan sotilaallisista kyvyistä.

Taidemuseon amanuenssi Paula Hyvönen kertoo, että väistötilojen toiminta haluttiin aloittaa jollakin sellaisella, joka jää ihmisten mieleen.

–Ajatus suuntautui Mannerheimiin, joka on keskeisessä roolissa Mikkelin historiassa, Hyvönen sanoo.

Mikkelin kaupungin kulttuuri- ja museojohtaja Matti Karttunen on huojentunut, kun yli vuoden kestänyt taidemuseon seisakki on ohitse. Edessä on vähintään viiden vuoden toiminta väistötiloissa.

Päätöksiä taidemuseon pysyvästä sijoittumisesta ei vielä ole tehty. Vanha graniittitalo on myytävien kiinteistöjen listalla. Vanha rakennus on kärsinyt sisäilmaongelmista ja sen fasiliteetit eivät enää vastaa museoalan tarpeita.

Karttunen toivoo, että päätös taidemuseon tulevasta paikasta saadaan mahdollisimman nopeasti, sillä väistötila on pysyväksi tilaksi liian pieni. Käytössä on 1100 neliötä, mikä on lähes kolmannes vähemmän kuin entisissä tiloissa.

–Tähän tilaan ei mahdu lainkaan kahta pysyvää näyttelyämme, jotka ovat pakattuina varastoissa.

Hyvää Akselissa on Karttusen mukaan keskeinen sijainti sekä se, että nyt käytössä ovat erinomaiset tilat museomyymälälle ja työpajalle.

–Odotamme. että kävijämäärä kasvaa toissa vuodesta, jolloin vieraita oli 12 000.

Jani Leinosen näyttely on Mikkelin taidemuseossa 8.syyskuuta saakka.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.