23.05.

Miljardipotti maakuntaan

Etelä-Savon kehittäjät kokoontuivat Mikkelin Kaupunkilehden pyynnöstä arvioimaan päätöstään lähestyvää EU-rahoituskautta. Kuvassa vasemmalta Tomi Heimonen, Teppo Leinonen, Mirja Haavikko, Helena Skopa, Petri Pelli, Laura Jouhkimo, Kari Joutselainen ja Anne Gustafsson-Pesonen.

Mitä iloa meille on Euroopan unionista, voivat eteläsavolaistenkin näin EU-vaalien aikaan pohtia. Paljonkin, sillä maakunta on saanut Suomen EU-jäsenyyden aikana EU-rahoitusta lähes miljardi euroa.
Rahaa tulee muun muassa EU:n maatalousrahastosta. Kaikki hyvä ei tule Brysselistä, vaan joukossa on myös kansallista rahoitusta.

Maakunnan kehittämiseen tarkoitetun hankerahoituksen osuus miljardipotista on ensi vuonna päättyvällä seitsenvuotiskaudella 177 miljoonaa euroa. Mukana summassa on sekä Brysselistä tuleva raha että valtion kassasta tuleva kansallinen osuus.
Hankeraha tulee kahdesta rahastosta (EAKR ja ESR). Kuluva ohjelmakausi on vielä hieman kesken, ja Etelä-Savossa on rahaa vielä 72 miljoonaa euroa käyttämättä.
– Se olisi saatava vielä loppuvuoden aikana kiinni hyviin hankkeisiin. Jatkoneuvotteluissa ei näytä hyvältä, jos emme saa täällä kehittämisrahoja käytettyä, sanoo kehittämispäällikkö Tomi Heimonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Heimonen sanoo, että tällä ohjelmakaudella Etelä-Savossa erityisen hyvää ovat olleet panostukset yritysten sukupolvenvaihdosohjelmaan. Myös vesiteknologian edistyminen ja Mikkelin kaupungin kehittämisalustat eli Kalevankangas, Memory Campus ja EcoSairila saavat kiitosta.
– Ruokatuotannon kehittäminen ja kansainvälistyminen on ollut menestystarina, jonka tulokset näkyvät jo numeroina.
Heimoseen mukaan iso kysymys on, mistä jatkossa tulee maakuntaan osaavaa työvoimaa. Samaa kysyy Kari Joutselainen TE-palvelujen työllistämispalveluista.
– Osaavan työvoiman saaminen on erittäin tärkeää. Keskeisiä ovat myös yrittäjyyden edistäminen ja jatkajien löytäminen toimiviin yrityksiin, sanoo Joutselainen.
Etelä-Savon Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Mirja Haavikko pitää hyvänä, että maakunnassa on EU-rahoituksella paneuduttu kasvuun, kansainvälistymiseen, omistajavaihdoksiin sekä yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. Osaava työvoima on hänenkin mukaansa keskeisen tärkeää jatkossa, jotta kasvua saadaan enemmän aikaan.
– Yrityksiltä toivon lisää aktiivisuutta. Hankerahaa ei haeta, vaikka sitä on paljon tarjolla, Haavikko sanoo.

Olemme tyytyväisiä tuloksiin.

LUT-Mikkelin tutkimuskoordinaattori Laura Jouhkimo vahvistaa työvoimapulan.
– Osaava henkilöstön puute on ongelma. Neljä tutkijaa olisi tarvetta palkata yliopistokeskukselle heti, kun vain olisi tarjolla.

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toivoo, että hankemaailman säännöt olisivat nykyistä joustavammat. Hänen mukaansa hankerahoituksella olisi voitava ottaa nykyistä enemmän riskiä.
– On puute, ettei hankerahaa saada vaikkapa matkailun markkinoitiin tai järkeviin infrahankkeisiin, kuten esimerkiksi Itä-Euroopassa.

Palvelupäällikkö Helena Skopa sanoo, että Mikkelin kaupunki on tyytyväinen rahastokauden aikana saavutettuihin työllistämistuloksiin.
– Mikkelissä on saatu 160 pitkäaikaistyötöntä töihin. Isompikin määrä olisi ollut mahdollinen, mutta kaupunkia vaivaa resurssipula. Olemme tyytyväisiä tuloksiin, jotka olemme saaneet pienellä porukallamme aikaan.

Xamkin Pienyrityskeskusta johtava Anne Gustafsson-Pesonen haluaa edistää nuorten työllistymistä yrityksiin ja yrittäjiksi. Osaamisen kasvattaminen on hänen mukaansa tarpeen sekä nuorten parissa että yrityksissä.
– Erittäin hyvä, että suuri työelämätapahtuma Syke on saatu Mikkelissä alkuun. Syyskuussa Stadiumissa on taas koolla 5000 ihmistä työelämän merkeissä.

MikseiMikkelin palvelujohtaja Petri Pelli sanoo, että Mikkelin kehittämisalustat ovat tuomassa tulosta. Esimerkiksi Memory Campus sai alkunsa jo 2005, mutta vasta nyt alkaa yritystoiminasta näkyä merkkejä.
– Kiertotalouteen, digiin ja ruokaan on panostettu ja panostetaan edelleen.

Työvoimapulan hoitoon Pelli katsoo mallia Pohjois-Savosta.
– Pohjoissavolaisten bussi kävi koko maakunnan yhteisellä äänellä esimerkiksi Rovaniemellä keräämässä väkeä omiin yrityksiinsä. Tällaista yhteistyötä halutaan tehdä Etelä-Savossakin, koko maakunnan eduksi.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.