18.04.

Eläkkeelle hyvillä mielin

Eläkkeelle jäävä pastori Heikki Karasti jää kaipaamaan erityisesti nuorisotyötä. (Kuva: Raghad Mchawh)

Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Heikki Karasti, 64, tervehtii hyväntuulisena Mikkelin tuomikirkon edustalla. Hän on kuun vaihteen jälkeen uunituore eläkeläinen, ja se tuntuu hyvältä, joskin hieman haikealta.
Takana on mittava, 39-vuotinen ura nuorisopappina, josta 36 vuotta Mikkelissä tuomiokirkkoseurakunnassa.
– Täytyy myöntää, että tunnelmat ovat hieman haikeat. Tärkeimpiä asioita urallani ovat olleet erityisesti rippikoulu- ja nuortenleirit, kasteet ja hautajaiset. Lähtökohtaisesti mieli on kuitenkin hyvä. Tämä oli vain yksi vaihe elämässäni, ei minkään loppu.
Virallisesti Karasti jää eläkkeelle 1. toukokuuta, mutta sitä ennen hän pitää kertyneet lomat pois. Käytännössä hän jäi pois töistä jo useampi viikko sitten.
– Olen nauttinut siitä, että ei ole mitään tiukkaa aikataulua eikä tarvitse minuutilleen olla joka paikassa.

Moni varmasti muistaa Heikki Karastin nimenomaan rippikoululeireiltä, joiden ohjaajana hän on toiminut uransa alkumetreiltä aina tähän päivään saakka.
– Viimeisen rippikoululeirini vedin koulujen hiihtolomalla. Siellä sattui pieni työtapaturma, kun kilpailin ulkoleikeissä jääkiekkoilevan pojan kanssa. Hän oli ketterämpi. Siinä mittelössä meni sitten polven kierukka. Olihan se sen arvoista. Ei pidä aina ottaa niin vakavasti, Karasti nauraa.
Karasti on ollut erityisesti nuorison keskuudessa varsin pidetty pappi. Hän arvioi, että syynä on ollut ihmisläheinen työskentelytapa.
– Kohtaan aina ihmisen ihmisenä ja olen heistä kiinnostunut. Ei pidä myöskään olla liian tiukkapipoinen. Aito kohtaaminen on mielestäni aina tärkeää. Työstä ihmisten parissa jää tyytyväinen ja kiitollinen tunne.

Sateenkaaripappinakin tituleerattu Karasti puhuu tasa-arvon puolesta. Hän sai viime vuoden joulukuussa varoituksen Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulilta vihittyään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon.
Karasti sanoo, että varoituksella ei ollut tekemistä eläköitymispäätöksen kanssa.
– Päätöksen eläköitymisestä tein jo aiemmin.
Karasti valitti varoituksesta myöhemmin hallinto-oikeuteen. Vaikka varoitus tulikin liki 40 vuotta kestäneen työuran loppumetreillä, Karasti ei eläköidy apeilla mielin.
– Valitukseni takana ei ollut mitään henkilökohtaista. Tein valituksen siinä toivossa, että se edistäisi kirkkoa lähtemään suuntaan, jossa avioliittoon vihkiminen ei olisi riippuvainen sukupuolesta.

Pääsiäinen vietetään perheen kesken.

Tekemisestä ei Karastilla ole eläkepäivillä puutetta, siitä pitävät huolen neljä lastenlasta.
– Lastenlasten kanssa tulee touhutta paljon kaikenlaista. Odotan innolla sitä, että jatkossa aikaa jää perheelle enemmän. Pääsiäisen jälkeen olemmekin lähdössä kuusivuotiaan Aukustin kanssa Espooseen katsomaan Elvis-imitaattorin konserttia.
Eläkepäivillä aikaa riittää myös muun muassa mökkeilylle.
– Jospa sitä joutaisi Posiolle mökille kesäisin ja syksyin. Siellä pääsee kalaan ja hillaan.

Pääsiäiseksi Heikki Karasti matkustaa vaimonsa kanssa Jyväskylään Puuppolaan lasten ja lastenlasten luokse. Vuotuisiin pääsiäisperinteisiin kuuluu ainakin pitkäperjantain pääsiäiskirkko.
– Myös lapsenlapset tulevat aina mukaan ja kyselevät paljon pääsiäisen tarkoituksesta. Kirkossa käyminen on kuulunut osaksi pääsiäistä aina. Tänä vuonna käymme kirkossa myös kiirastorstaina.
Mikä on mielestäsi pääsiäisen sanoma?
– Rakkaus voittaa vihan ja elämä kuoleman.

Heikki Karasti jää eläkkeellä monia kultaisia muistoja ja kokemuksia rikkaampana.
– Mieleenpainuvia muistoja on kertynyt ilossa ja surussa. Nuortenleirit ovat olleet se minun juttu. Kerran kuussa olen kohdannut satakunta nuorta Susiniemessä, ja siinä on upeaa muisteltavaa eläkepäivinä.

Anni Suomela

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.