15.04.

Eduskuntavaalien karu tulos: Mikkeli 0 kansanedustajaa

Satu Taavitsaisen vaalivalvojaisissa oli alkuillasta hyvä tunnelma, mutta kansanedustajapaikka jöi sunnuntain vaaleissa silti uusimatta. (Kuva Antero Heikkinen)

Mikkeli jäi sunnuntaina käydyissä eduskuntavaaleissa ilman yhtäkään kansanedustajaa. Lähimmäksi eduskuntaa ponnistivat varapaikoille päässeet Satu Taavitsainen (sd), Oskari Valtola (kok) ja Veli Liikanen (vihr).
– En muista aikaa, jolloin eduskunnassa ei olisi ollut mikkeliläistä kansanedustajaa. Korkeintaan mahdollisesti oli joku lyhyt pätkä 70-luvulla, sanoi vuosikymmeniä politiikkaa seurannut Pekka Selenius Antti Häkkäsen (kok) vaalivalvojaisissa Mikkelissä myöhään sunnuntai-iltana.

Selenius kuitenkin rauhoitteli mikkeliläisten pahimpia pelko sillä, että mäntyharjulaisella Häkkäsellä on vahva side maakunnan pääkaupunkiin. Häkkänen saalisti hurjat 20 231 ääntä, mikä oli koko maan kolmanneksi suurin äänisalis.

Antti Häkkäsen isä Markku Häkkänen totesi, että ilman rajua työntekoa eivät äänet ole tulleet.
– Antti kiersi oman vaalipiirin joka kolkassa sekä ministerinä ja puolueen varapuheenjohtajana myös muualla maassa.

Mikkelin jääminen ilman kansanedustajaa varmistui vaali-illan mittaan, kun kävi selväksi, että neljä vuotta eduskunnassa istunut Taavitsainen jää demareitten listalla Kakkois-Suomessa kuudenneksi. Eteläsavolaista kokoomussehdokkaista kukaan ei onnistunut nousemaan eduskunnasta luopuneen Lenita Toivakan seuraajaksi.

Etelä-Savon menetti seitsemästä kansanedustajapaikastaan kaksi. Maakunnasta läpi menivät Antti Häkkäsen lisäksi Pertunmaan Jari Leppä (kesk.), Juvan Ano Turtiainen (ps.) sekä Savonlinnasta Hanna Kosonen (kesk.) ja Heli Järvinen (vihr.).

Eduskuntavaalien äänestysprosentti jäi Mikkelissä alhaiselle tasolle. Edes 70 prosentin rajaa ei ylitetty, sillä aktiivisuus jämähti prosenttilukemaan 68,7. Aktiivisuus oli kuitenkin nousussa, sillä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Mikkelin äänestysaktiivisuus oli vieläkin heikompi eli 66,5.
Koko maan äänestysprosentti oli 72. Kaakkois-Suomen vaalipiirin aktiivisuus oli 67,8 prosenttia, mikä on Manner-Suomessa toiseksi huonoin. Vain Savo-Karjalan vaalipiirissä jäätiin heikommaksi: 67,5.
Kaakkois-Suomen muissa suurissa kaupungeissa ei äänestysprosentti myöskään noussut merkittävästi. Lappeenrannassa tulos oli 67,7, Kouvolassa 69 ja Kotkassa 66,5. Koko vaalipiirin suurin aktiivisuus koettiin Puumalassa, jossa aktiivisuus oli 79,2.

Aktiivisin Mikkelin äänestysalueista oli Urpola ennen Sairilaa. Heikointa aktiivisuus oli Pellosniemellä ja Laajalammella.

Keskusta-alue 64,5 %
Kaukola 67,2 %
Nuijamies 69,7 %
Urpola 74,9 %
Laajalampi 61,9 %
Moisio 72,2, %
Siekkilä 68,5 %
Emola 68,5 %
Peitsari 65,9 %
Lähemäki 68,7 %
Launiala 73,7 %
Tuppurala 66,3 %
Rantakylä 71,2 %
Rämälä 67,1 %
Sairila 74,5 %
Otava 69,6 %
Anttola 74 %
Haukivuori 65,5 %
Kirkonkylä (Ristiina) 69,1 %
Pellosniemi 61 %
Suomenniemi 72,1 %

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.