07.03.

Kolumni: Lupausten aikaa

Kaupunkilehti kysyi Mikkelin seudun kansanedustajaehdokkailta, miten kotiseutua saadaan uuteen nosteeseen. Ilahduttavasti saimme kuulla myös uusia näkökulmia.
Kaksi keinoa on ylitse muiden ovat osaamisen ja koulutuksen kehittäminen sekä liikenneväylien parantaminen. Nämä vastaukset tulivat niin monesta suusta, ettei sovi epäillä keinojen pätevyyttä.

Selvimmin osaamisen kohentamisesta puhui maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk), jonka mukaan tavoitteena tulee olla yliopiston saaminen maakuntaan niin, että yhä useampi nuori valitsee tulevaisuuden Etelä-Savossa.
Erittäin hyvä, että Leppä nostaa esille aiheen, joka Mikkelissä on hyvin ajankohtainen. Viikko sitten Lappeenrannan ja Lahden teknillisen yliopiston LUTin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö kertoi, että LUT toivoo Mikkeliä yhä mukaan yhteiseen kaakkoissuomalaiseen yliopistorintamaan.
Kuinka ollakaan tästä on Mikkelissä kahdenlaista ilmaa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko katsoo, ettei mikkeliläisillä ole merkittävästi saavutettavaa yhteistyöstä LUTin kanssa.
Miten jatkossa edetään, olisi hyvä puida perusteellisesti maakuntaliitossa ja Mikkelin kaupungintalolla.On hyvä olla selvät sävelet, kun seuraavaa hallitusohjelmaa – varmaankin parhaillaan – kirjoitetaan.

Tiet ja rautatiet ovat vaalilupausten klassikkoja. Nytkin ne putkahtavat esiin useimmissa vastauksissa. Nopean Itäradan nostaa selvimmin esille vihreitten varapuheenjohtaja Veli Liikanen.
Nopea Itärata tarkoittaa oikotietä, joka toivottavasti rakennetaan 2030-luvulla Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja edelleen Kouvollaan. Matka Itä-Suomen kaupunkeihin ja Pietariin lyhenisi ja nopeutuisi selvästi.
Myös ratalinjauksesta käydään yllättäen yhä keskustelua, mutta tokkopa Heinolan ja Mikkelin välille joskus suunniteltu ratahanke nauttii enää laajaa kannatusta.

Sitten on vielä keino, jonka Matias Hilden (kesk) nostaa aiheellisesti esiin. Hän toivoo, että eduskunnassa ja hallituksessa olisi uutta ”Itä-Suomi -henkeä” väestötappion voittamiseksi.
Nykyhallitus ei ole ottanut Itä-Suomen asiaa omakseen. Toivoa sopii, että seuraava ymmärtää asian vakavuuden.

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja

Kommentit

  1. Jyrki Koivikko 07/03/2019 10:49

    Xamk on vahva ja autonominen korkeakoulu

    Mikkelin Kaupunkilehden artikkelissa ”Ei tupata, jos ei tykätä” ja päätoimittaja Honkamaan kolumnissa ”Läheltä piti” viitataan Lappeenrannan – Lahden teknisen yliopiston LUTin tekemään tarjoukseen Mikkelin kampuksen ja LUTin yhteistyös

    Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on strategiassaan linjannut olevansa itsenäinen ammattikorkeakoulu. Tämän, vuonna 2017 yksimielisesti hyväksytyn, strategian päätöksenteossa olivat mukana kaikki Xamkin omistajakaupunkien kaupunginjohtajat Mikkelistä, Kouvolasta, Kotkasta ja Savonlinnasta.

    Xamkin omistajakaupunkien syksyllä 2014 hyväksymä osakassopimus määrittelee omistajien yhtiössä pysymisen ja siitä luopumisen. Jos siis Mikkelin kampus irtautuisi Xamkista, etuosto-oikeus olisi maakunnan toisella kaupungilla, eli Savonlinnalla – ja sen jälkeen Kotkalla ja Kouvolalla. Nämä osakassopimuksen klausaalit ovat luotu turvaamaan Xamkin kasvu yhdeksi vahvaksi korkeakouluksi sekä estämään yksittäisten kaupunkien irtiotot tai ulkopuolisen toimijan toimet yhtä tai kahta osakasta kohtaan.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki Xamkin fuusioprosessia yhteensä 14 miljoonalla eurolla vuosina 2012-2017. Muutoinkin on hyvä muistaa, että ammattikorkeakoulun perusrahoitus tulee ministeriöltä ja sen olemassaolosta, toimiluvasta, päättää valtioneuvosto.

    Suomalaiset korkeakoulut elävät murrosaikaa ja pienimpiin yliopistoihinkin liittyy mahdollisia liitospaineita.

    Xamk on kuitenkin budjetiltaan Suomen toiseksi suurimpana AMK:na näiden paineiden ulkopuolella. Tutkinto-opiskelijoita on lähes 10 000, valmistuneita vuosittain 1700, amk-koulutuksia 63 ja ylempiä amk-koulutuksia 27. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja avoin AMK on ylivoimaisesti suurin verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin, jo useana vuonna peräkkäin.

    Haasteita tulevaisuudessa on myös varmasti Xamkilla. Siksi tarvitsemme uusia kumppaneita. Vuoden vaihteessa strategisia kumppanuussopimuksia on luotu useita. Sopimukset on tehty Etelä-Savon ja Kymenlaakson toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Strategisiksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulukumppaneiksi on valittu Aalto-yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Asiasta päätettiin Xamkin osalta korkeakoulun hallituksessa, jonka kokoukseen osallistuivat myös kaupunginjohtajat.

    Tulevaisuuden haasteista selviämiseksi tarvitsemme myös työrauhaa. Rauhaa kehittää Xamkia ammattikorkeakouluna ja työntekijöille selvyyttä ja varmuutta tulevaisuuden suunnasta ja työpaikasta. Oma vahva ammattikorkeakoulu on myös jokaisen omistajakaupungin etu. Xamkin tehtävä on luoda osaajia ja osaamista, opettaa, tutkia ja kehittää.

    Jyrki Koivikko, kouluneuvos Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.