07.02.

Ruoantuotanto mullistuu

Helsingin yliopiston professori Juha Helenius karistaa pääkaupunkiseudun pölyt jalostaan. Hän etsii vaimonsa kanssa omakotitaloa Mikkelistä.

Professori Juha Helenius on innoissaan. Hänellä on käsissään tutkimusaihe, joka voi mullistaa ruoantuotannon.

Helenius on paitsi innoissaan myös tosissaan. Hän on ottanut kaksi vuotta toimivapaata vakinaisesta työstään professorina Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteiden osastolta ja tullut tekemään tutkimustyötä Mikkeliin Ruralia-instituuttiin.
– Nyt on kaksi vuotta aikaa saada aikaan Etelä-Savoon uutta, kestävää ruokatuotantoa, sanoo tammikuun alussa Mikkelin yliopistokeskukseen asettunut Helenius.
Helenius tutkimusryhmineen haastaa nykyisen tuotantotavan bioenergiaan pohjautuvalla tuotannolla, joka perustuu paikalliseen raaka-aineeseen. Energia ja raaka-aineet tulevat 20–30 kilometrin säteeltä.
Agroekologiseksi symbioosiksi nimetty tuotantotapa on jo koekäytössä Hyvinkäällä sijaitsevassa kolmen luomutilan yhteisessä hankkeessa.
– Hyvältä näyttää. Tuntuu jopa, että on liian hyvää ollakseen totta, sanoo Hyvinkään Palopuron symbioosin kehittämiseen osallistunut Helenius.

Heleniuksen tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät vahvasti Mikkeliin, jonne hänen on tarkoitus jäädä pysyvästi. Paula-vaimo on kotoisin Iisalmesta ja mökki on Mäntyharjussa.
– Emme viihdy metropoleissa. Mikkelissä on kaikki kaupungin elementit, toisin kuin nykyisessä pääkaupunkiseudun nukkumalähiöissä.

Mikkeliin mielivä pariskunta etsii nyt omakotitaloa.
– Vaatimukset eivät ole kovat, kunhan on torin vierellä järven rannassa, Helenius naurahtaa.

Yliopistokeskuksella 15-vuotisjuhlat

Mikkelin yliopistokeskus juhlii tänä vuonna 15-vuotista toimintaansa. Sopimus yliopistokeskuksesta allekirjoitettiin helmikuussa 2004.

Mukana olivat tuolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Kuopion yliopisto.
Mikkelissä oli korkeimmasta koulutuksesta perinteitä mm. jo pitkään jatkuneen kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelman ansiosta.

Samaan aikaan Mikkelin kanssa perustettiin yliopistokeskus viidelle muulle paikkakunnalle, joilla ei ollut omaa tiedekorkeakoulua.

Nykyisin Mikkelin yliopistokeskuksen muodostavat LUT-yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yksiköt. Viime vuosien muutokset ovat myllertäneet paitsi emoyliopistoja myös yliopistokeskusta.
– Elimme vaikeita aikoja 2015-16, jolloin kaikissa emoyliopistoissa käytiin yt-neuvotteluja, sanoo Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen.

Vaikeudet on
nyt voitettu ja Mikkelin kampus uudessa nousussa. 2017 Mikkeliin saatiin neljä uutta vastuututkijaa, jotka kokoavat parhaillaan rahoitusta ja tutkijaryhmiään.
– Uudet tutkijat olivat erittäin tärkeä asia. Onneksi kaupunki, maakuntaliitto ja alueen johtavat yritykset olivat valmiit puolustamaan osaamisen kehittämistä Mikkelissä.

Malinen sanoo, että Mikkelin yliopistokeskus kestää hyvin vertailun muiden keskusten kanssa. Henkilöstömäärä on nyt 130 ja rahoitus noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
– Nyt näyttää hyvältä, mutta on oltava hereillä koko ajan.

Juhlavuotta
Mikkelin yliopistoväki viettää muun muassa entistä suurempien Tieteen päivien merkeissä sekä syventämällä yhteistyötä koulujen kanssa. Syksyllä Mikkeli isännöi yliopistokeskusten vuotuista seminaaria juhlaistunnolla.

Yksi syksyllä 2017 pestatuista vastuututkijoista on vanhempi tutkija Toni Ryynänen, joka työskentelee Mikkelissä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin leivissä. Hän tutkii ryhmineen digitalisaation elämäämme aiheuttamaa muutosta.
– Työ on edennyt suunnitelmien mukaan. Rahoitusta olemme saaneet muun muassa Koneen säätiöltä ja Kulttuurirahastolta. Tutkimusryhmän koko tulee olemaan noin 10 henkeä.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.