07.02.

Kolumni: Ruokaa uudella tavalla

Professori Juha Helenius on ottanut vapaata työstään Helsingin yliopistolta ja asettunut Mikkeliin tutkimaan ympäristöystävällistä ja taloudellista tapaa tuottaa ruokaa.
Kovin paljon paremmin ei tutkija voi olla ajanhermolla tässä ilmastonmuutoksen ja ylikansoituksen riivaamassa maailmassa.

Keskitetty ja huippuunsa tehostettu ruokatehtailu on ehkä tulossa tiensä päähän. Oire siitä on nähtävissä ruokajättiläinen HKScanin käynnistämissä yt-neuvotteluissa, joissa voi kadota pahimmillaan viidennes 1200 työpaikasta.
Ruokajätti aikoo etsiä kadonnutta kilpailukykyään tehostamalla tuotantoaan edelleen. Toivottavasti Mikkelin tehtaan henkilöstö saa pitää työnsä

Helenius työryhmineen etsii ratkaisuja toisaalta. Hänellä on unelma kestävästä tavasta tuottaa parempaa ruokaa. Keskeistä on, että ravinteet ja energia kiertävät paikallisesti.
Uutta tuotantotapaa on testattu Palopurossa Hyvinkäällä, missä Helenius on ollut mukana rakentamassa tuottajayhteisöä, Palopuron symbioosia.
Palopuron symbioosi tarkoittaa yhdessä elämistä, toinen toistaan hyödyttäen, tasapainossa luonnon kiertokulun kanssa. Tuloksena on puhdasta ja hyvänmakuista ruokaa, työtä omalle kylälle, biokaasua energiaksi ja hyvinvoiva ympäristö.
Palopurolla tuotetaan luonnonmukaisesti viljatuotteita, kananmunia, vihanneksia ja tulevaisuudessa myös leipää.
Heleniuksen tutkimukset avaavat isoja näkymiä maaseudun keskellä elävälle Etelä-Savolle. Jos paikalliseen kiertoon perustuva tuotanto saadaan hyvin toimiaan, on Etelä-Savolla etulyöntiasema.

On hienoa nähdä, kun tiedemies innostuu. Helenius joutuu jopa hiukan toppuuttelemaan intoaan sanomalle, että Palopuron symbioosi kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta.
Helenius uskoo asiaansa niin paljon, että hän katselee taloa tai pientä maatilaa Mikkelistä. Muutto pääkaupungin liepeiltä Etelä-Savoon on edessä.

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.