28.02.

Kolumni: Läheltä piti

Tuomo Rönkkö, Timo Halonen ja Jyrki Koivikko.

Mikkelistä tuli yliopistokaupunki, melkein. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT teki kaksi vuotta sitten tarjouksen, jolla se pyrki saamaan Lahden ja Mikkelin kampukset likeisempään yhteistyöhön kanssaan.
Lahdessa homma sujui. Lahden ammattikorkeakoulun määräysvalta oli Lahden kaupungilla, jonka ääntä käytti vielä tuolloin silloinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Mikkelissäkin aikanaan koulutuspuolta vahvasti kehittänyt Myllyvirta ymmärsi yskän. Lahti on nyt Suomen uusin yliopistokaupunki, jolla on uusi kampus ja kova imu maisteriopiskelijoiden parissa.

Mikkelissä ei päästy LUTin kanssa alkua pidemmälle. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin vahva mies, kouluneuvos Jyrki Koivikko ei nähnyt tarvetta enemmälle neuvonpidolle.
Mikkeli on hoitanut korkeakoulutustaan huolella. Kaupungilla on suurin omistussiivu maan kärkipään ammattikorkeakoulusta Xamkista. Yliopistokeskus on toisaalla hoitanut tehtäväänsä hyvin 15 vuoden ajan.

Niin hyvin asiat eivät silti ole, etteikö paremmasta väliä. Mikkelistä puuttuu tiedekorkeakoulun ylempään tutkintoon johtava koulutus.
Huolta aiheuttaa myös se, että Xamkin koulutusohjelmien vetovoima on heikentynyt. Ikäluokkien jatkuva pieneneminen antaa lisää puntaroitavaa.
Tarve yhteistyölle on nähty myös Xamkin johdossa. Kaakon sijasta suunnaksi on valittu etelä, jossa Xamk on tehnyt yhteistyösopimuksen Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

Olisiko LUTin tarjous johtanut Mikkelin Lahden tielle, se jäi ainakin tällä erää näkemättä. Koivikko huomauttaa, että Xamkilla on Mikkelin lisäksi kolme muuta omistajakaupunkia.
Olisi ehkä silti ollut viisasta kuunnella suurinta omistajaa, joka kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan olisi halunnut nähdä, olisiko yhteistyö LUTin kanssa nostanut Mikkelin yliopistokaupungiksi.
Halonen arvioi, että Mikkelin yliaikainen toive omasta yliopistosta oli lähempänä toteutumista kuin koskaan. Kovin paljon pahemmassa paikassa ei omistaja ohjaus voisi pettää.

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja

Kommentit

  1. Jyrki Koivikko 09/03/2019 08:50

    Xamkin omistajakaupunkien syksyllä 2014 hyväksymä osakassopimus määrittelee omistajien yhtiössä pysymisen ja siitä luopumisen. Jos siis Mikkelin kampus irtautuisi Xamkista, etuosto-oikeus olisi maakunnan toisella kaupungilla, eli Savonlinnalla – ja sen jälkeen Kotkalla ja Kouvolalla. Nämä osakassopimuksen klausaalit ovat luotu turvaamaan Xamkin kasvu yhdeksi vahvaksi korkeakouluksi sekä estämään yksittäisten kaupunkien irtiotot tai ulkopuolisen toimijan toimet yhtä tai kahta osakasta kohtaan.
    Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki Xamkin fuusioprosessia yhteensä 14 miljoonalla eurolla vuosina 2012-2017. Muutoinkin on hyvä muistaa, että ammattikorkeakoulun perusrahoitus tulee ministeriöltä ja sen olemassaolosta, toimiluvasta, päättää valtioneuvosto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.