07.02.

Anttolan elinvoimaa etsimässä

Jarmo Vuorinen, Taina Korhonen ja Pirkko Viskari Anttolan asukasyhdistyksestä etsivät kiivaasti keinoja Anttolan elinvoiman kohentamiseen. - Tarvitsemme enemmän tapahtumia, enemmän yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja ennen kaikkea yhteishenkeä, kolmikko painottaa. (Kuva: Iida Puhakka)

Anttolan väki on saanut viimeisen parin vuoden aikana kuulla useita huonoja uutisia. Osuuspankki Suur-Savo sulki Anttolan konttorinsa toukokuussa, K-market Luonteri lopetti toimintansa loppuvuodesta 2017 ja koululaiset sinnittelevät parakeissa.
– Monet kyläläiset miettivät, onko mitään enää tehtävissä. Pahimmat takaiskut olivat varmasti K-kaupan sulkeutuminen ja koulun tilanne. Pankkikonttorin lopettaminen oli jo ennustettavissa tässä digitalisaation kehityksessä. Nämä asiat eivät kuitenkaan yksin sammuta elinvoimaa, tuumi Anttolan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Vuorinen.

Vuorinen sanoo olevansa enemmänkin huolissaan anttolalaisten apaattisesta suhtautumisesta kylänsä tulevaisuuteen.
– Mietitään liikaa sitä, mitä ei ole. Katse pitäisi kohdistaa niihin asioihin, joita on. Täytyy muistaa, että Anttolassa on edelleen monipuolisesti palveluita ja vähittäisruokakauppa, sanoo Vuorinen, joka pyörittää perheensä kanssa kesäisin terassiravintola Poijua Anttolan satamassa.

Yhtä mieltä Vuorisen kanssa ovat parturi-kampaamon yrittäjä Taina Korhonen ja eläkeläinen Pirkko Viskari asukasyhdistyksen hallitukesta.
– Siinä on oikeasti huolenaihetta, että meidän omat, paikalliset asukkaat ovat lähteneet mukaan Anttolan yllä leijuvaan apaattisuuteen. Me emme anna periksi, vaan haluamme luoda uskoa siihen, että pärjäämme, Korhonen sanoo.
– Parakkikoulu ei ole vetovoimatekijä, se on selvä, mutta muita vetovoimatekijöitä kyllä riittää. Anttolassa on ihan kaikki tarvittava. Luonto, rauha ja Saimaa ovat valttikortteja. Niitä pitäisi hyödyntää mahdollisimman paljon Anttolan markkinoinnissa, Viskari korostaa.

Puheet Anttolan saattohoidosta saivat asukasyhdistyksen nykäisemään isomman vaihteen silmään. Vuonna 2013 perustettu asukasyhdistys on virkeämmässä tilassa kuin koskaan. Nykyisellä kokoonpanolla asukasyhdistyksen johtokunta on toiminut viime kesästä saakka.
– Yhdistyksen toiminta oli ennen tätä uutta sysäystä hiipumassa, mutta päätimme, että emme anna toiminnan kuivua kasaan, Korhonen sanoo.

Asukasyhdistyksen
jäsenmäärää lasketaan Vuorisen mukaan kymmenissä. Tarkkaa tietoa jäsenmäärästä ei ole, koska vastikään tehdyn jäsenhankintakampanjan jälkeinen jäsenrekisteri on vielä päivittymässä.
– Mukaan kyllä mahtuu. Tavoite on saada aktivoitua kaikki anttolalaiset ja loma-asukkaat mukaan kehitystyöhön ja tätä kautta lisätä aktiivista toimintaa Anttolan hyväksi, sanoo Vuorinen.
Anttolan aukasyhdistyksen hallituksessa ovat Vuorisen, Korhosen ja Viskarin lisäksi Jerry Ketola, Suvi Salonranta,Katriina Noponen, Ella Savolainen ja Kati Hannula-Montonen.

Ideoita Anttolan elinvoiman lisäämiseksi asukasyhdistyksellä on jo lukuisia.
– Ideat perustuvat siihen, että saadaan kylälle säpinää ja elämää. Enemmän tapahtumia, enemmän yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja ennen kaikkea yhteishenkeä, kolmikko painottaa.
Vuorinen sanoo, että Anttolan ongelma piilee lähinnä siinä, että kaikki tapahtuma keskittyy Anttolassa kesäkuukausiin.
– Tämä ongelma on valtakunnallinen. Savonlinnallakaan ei olisi mitään hätää, jos kesä kestäisi 12 kuukautta. Sama pätee Anttolaan.
– Meidän tavoitteemme on laajentaa virkeää toimintaa ympärivuotiseksi. Yksi mielenkiintoinen idea talvikaudelle voisi olla Mikkelin tapaan jäänveistotapahtuma ja jääliukumäen rakentaminen Anttolaan, Vuorinen ideoi.

Talvikaudella Anttolassa on järjestetty ohjelmaa muun muassa laskiaisena, jolloin Ollinmäen viinitila järjestää Laskiaisriehan. Tapahtuma on tänä vuonna 3. maaliskuuta.
Anttolan tulevan kevään ja kesän tapahtumakalenteri on kattava.
Ohjelmassa on muun muassa 18. toukokuuta järjestettävä markkinahenkinen kesäkauden aloitus. Tapahtuman yhteydessä esitellään sataman tuleva ylpeys, yli 11 metrinen safarivene, joka lipuu Anttolaan Utsjoelta saakka.
– Safarivene tulee tarjoamaan elämyksiä erityisesti matkailijoille, ja myös heille, joilla ei ole omaa venettä, sanoo Vuorinen.

Juhannusta juhlitaan Anttolassa isosti ja näyttävästi. Ohjelmassa on markkinameininkiä, musiikkia ja tanssia.
– Heinäkuussa vietetään Anttolan Kihuja ja loppukesästä sadonkorjuumarkkinoita ja venetsialaisia, täydentää Viskari.
– Kyllä Anttolassakin tapahtuu, ja pyrimme siihen, että jatkossa vielä enemmän, lupaa Korhonen.

Kolmikon mietteissä siintää unelma elinvoimaisesta Anttolasta, jossa olisi uusi, puhdas yhtenäiskoulu, luontokeskus ja yhteisöllinen tekemisen meininki.
– Sitä kohden nyt pyritään. Me emme luovuta, vaan teemme kaikkemme Anttolan puolesta. Toivomme ja uskomme, että saamme suunnitellun luontokeskuksen ja kyltin Anttolantien varteen, joka ohjeistaisi ohikulkijat satamaan.

Anni Suomela

Kommentit

  1. Riitta Kurvinen 08/02/2019 09:03

    Tulin Anttolaan lokakuussa 2014 jäätyäni eläkkeelle Ilomantsissa yli 30 v hoitamastani kulttuuritoimen virasta. Siellä kulttuuri oli hyvin olennainen osa päivittäistä elämää. Minulla on tuntuma, että Anttolassa yritetään hakea kulttuuria muualta (Venetsiasta, Mikkelistä jne), mitä lopulta kukaan ei koe omakseen. Mikä on anttolalaista kulttuuria? … sitä aitoa ja alkuperäistä ja sellaista, jota voisi hyödyntää? Olin matkailun kehittämistilaisuudessa, jossa esille nostettiin Anttolan tärkeimpänä matkailukohteena Saimaa – mutta samalla todettiin, ettei ole olemassa yrittäjää, joka järjestäisi Saimaalla tapahtumia. Onneksi teille tuodaan Lapista joku vene! Sorry, jos tämä teksti on kärkevä, mutta tapoihini kuuluu ”ravistella” ihmisiä heteille ”ruususen unesta”. Tärkeintä olisi löytää Anttolan omat perinteet – onko niitä? Minulla on yli 30 vuoden kokemus paikallisen kulttuurin hyödyntäjänä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.