29.11.

Kaverikoira tuo ilon taloon

Pia Tiilikan omistama Iipu on toiminut kaverikoirana yli kuusi vuotta. Kahvitteluhetki Ramin konditoriassa kauppakeskus Akselissa poiki Iipulle paljon rapsutuksia. Akselissa sijaitseva Ramin konditoria on koiraystävällinen kahvila.

Oranssiin huiviin puettu Iipu-koira tervehtii uutta tuttavuutta iloisesti. Häntä heilahtelee puolelta toiselle. Ruskeista silmistä paistaa lempeys. Koira hakee katsekontaktin, astelee rauhallisesti lähemmäs ja jää sitten odottamaan kosketusta.
– Kun Iipulla on työhuivi päällä, se tutkailee tarkkaan, että mistä saisi rapsutuksia, naurahtaa Iipun omistaja, Mikkelin kaverikoiratoiminnan vetäjä Pia Tiilikka.

Kaverikoirahuivi on näyttö siitä, että koira tekee yhdessä omistajansa kanssa arvokasta työtä lasten, vanhusten ja erityisryhmien parissa.
Kaverikoiratoiminnan idea on, että läsnäolollaan, huomiollaan ja kosketuksella koirat ilahduttavat asiakkaita.
– Käymme päiväkodeissa, palvelutaloissa ja erilaisissa tapahtumissa. Mikkelissä koirat vierailevat muun muassa Otavan päiväkodissa, Vuolingonhovin palvelutalossa ja Validia-talossa.

kaverikoirat tekevät monesti sen, mihin ihminen ei välttämättä pysty

Tiilikka on saanut kokea koiransa kanssa lukuisia unohtamattomia hetkiä työtehtävissä. Hän sanoo, että kaverikoirat tekevät monesti sen, mihin ihminen ei välttämättä pysty. Liikuttavia hetkiä ovat esimerkiksi sellaiset, joissa muistisairas vanhus herää hetkellisesti todellisuuteen saadessaan silittää koiraa.
– Monille herää muistoja omista koiristaan. Kun näen asiakkaan kasvoilla ilon, jota kaverikoira vierailullaan tuottaa, se on aina hieno hetki, hän huokaa.
– Kerran eräs muistisairas vanhus kutsui Iipua nimeltä saapuessamme. Vierailu oli ainutlaatuinen. Olimme käyneet hänen luonaan useasti, mutta jokainen vierailukerta oli aina kuin ensimmäinen. Oli todellinen yllätys, että asiakas muisti koiran ja sen nimen, vaikkakin vain kerran.
Tiilikka sanoo, että kaverikoirasta voi olla apua myös koirapelkoon.
– Moni rohkaistuu kaverikoiran avulla pyrkimään eroon pelosta, sillä kaverikoiraan voi luottaa varmuudella.

Kymmenvuotias Iipu on yli kuuden vuoden kokemuksella jo kaverikoirien konkari. Iipun pentu, kuusivuotias Lotta, on toiminnassa vasta-alkaja.
– Lotta sai vasta hiljattain huivin ja seuraa nyt äitinsä esimerkkiä. Lotalla on vielä harjoiteltavaa innokkuuden säätelemisessä ja se on Iipuun verrattuna energisempi tapaus.

Mikkelissä on tällä hetkellä 24 kaverikoiraa, joka on Tiilikan mukaan hyvin vähäinen määrä.
– Toiminnasta on viimeisen vuoden aikana eläköitynyt tai muuttanut toiselle paikkakunnalle useita koirakoita.
– Valitettavasti olemme viime aikoina joutuneet monesti sanomaan, että vierailua ei pystytä tekemään, hän harmittelee.

Kaverikoiratoiminnassa raha ei liiku suuntaan eikä toiseen. Toiminta on täysin vapaaehtoista ja vierailuja voi toteuttaa oman elämäntilanteensa mukaan. Kohteissa vieraillaan aina yhdessä toisen tai useamman koirakon kanssa.
– Jotkut koirakot tekevät vierailun kerran viikossa, jotkut kerran kuukaudessa ja toiset pari kertaa vuodessa.
Kaverikoiratoimintaa valvoo Kennelliitto. Ohjaaja ja koira koulutetaan tehtäväänsä valvotusti. Oma-aloitteisesti vierailemaan pääsee perusteellisen koulutuksen jälkeen.
– Aluksi ohjaajille järjestetään kurssi, jonka jälkeen koirat testataan. Testauksessa nähdään soveltuuko koira tehtävään. Kurssin ja testauksen jälkeen ohjaaja käy ilman koiraa tutustumassa kohteisiin ja arvioi kohteiden soveltuvuutta koiralleen.
Koirakko käy samassa kohteessa monta kertaa peräkkäin, aluksi yhdessä kokeneiden ohjaajien kanssa.
– Tuutoroituja vierailuja järjestään kolme kertaa, joten heti ei tarvitse osata kaikkea. Koira ansaitsee kaverikoirahuivin siinä vaiheessa, kun itsenäisiä vierailuja on takana kuusi kappaletta, Tiilikka kertoo.

Kaverikoiran rodulla
tai roduttomuudella ei ole väliä. Koiran täytyy olla luonteeltaan sosiaalinen, vähintään kaksivuotias, luotettava ja ihmisystävällinen. Lisäksi koiran on oltava Kennelliiton koirarekisterissä tai FIX-rekisterissä tunnistusmerkittynä.
– Kaikenlaisia koiria tarvitaan mukaan, isoja ja pieniä. Tärkeintä on, että koira on kiinnostunut ihmisistä, osaa käyttäytyä rauhallisesti myös vieraissa tilanteissa ja on luonteeltaan luotettava.

Toiminnan on tarkoitus olla antoisaa paitsi asiakkaalle, myös koiralle ja omistajalle.
Kaverikoiratoiminta on vienyt Pia Tiilikan täysin mennessään. Sama pätee Iipuun, joka on heti valmiina tositoimiin, kun oranssi huivi vilahtaa eteisen laatikosta.
– Iipu todella nauttii työstään. Sillä on ihan oma työmoodi. Tämä on mahtava harrastus.
Kennelliitto järjestää ensi vuoden puolella Mikkelissä ainakin kaksi testaustilaisuutta uusille kaverikoirakoille, toisen tammikuussa ja toisen heinäkuussa.
– Ilokseni tammikuun testaustilaisuus on täynnä, mutta järjestämme viimeistään kesällä uuden, sillä tarve uusille koirakoille on suuri.

Anni Suomela

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.