01.03.

Kolumni: Onnea Mikkeli

Mikkeli juhlii pyöreitä ensi viikon keskiviikkona. Täyteen tulee 180 vuotta, mutta kovin arvokkaaksi tai riehakkaaksi meno ei silti ylly.
Kaupunkilaisille avataan kaupungintalon ovet. Museoihin ja liikuntapaikkoihin pääsee alennetuin hinnoin. Ohjelma ei ehkä ole kovin omaperäinen, mutta kaupunkilaisille varmaan mukava.
Juhlapäivä huipentuu, kun tavalliset mikkeliläiset pääsevät tapaamaan päättäjiä aina kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Markku Aholaista (sd) myöten.

Mikkeliläislähtöiset tutkijat Hannele Wirilander ja Osmo Pekonen ovat huomauttaneet, että yhtä hyvin Mikkeli voisi juhlia liki 700-vuotista historiaansa.
Mikkelin seutu ilmestyi kruunun papereihin ensimmäisen kerran 1329, kun Maunu Eerikin poika määräsi verotuksen järjestämisestä Savilahden seurakunnassa.
Savilahdesta kasvoi aikanaan Mikkelin maalaiskunta, joka liitettiin Mikkeliin 2001.

Mikkelin ajanlasku alkaa kuitenkin vuodesta 1838, jolloin keisari Nikolai I antoi julistuksen kaupungin perustamisesta.
Mikkeli syntyi 180 vuotta sitten kohentamaan alueensa heikkoa kehitystä. Edistys olikin nopeaa, sillä Venäjän keisarikunta salli Suomen suurruhtinaskunnan kasvun ja kehityksen. Mikkelikin sai alkuun 10 vuoden verovapauden.
Kaupunkia rakennettiin paljon valtion rahalla. Mikkeli sai vankilan, sairaalan, varuskunnan ja rautatien.

Sota-aika leikkasi vuosia kehityksestä, mutta sotien jälkeen vauhti kiihtyi. Suurimpia onnistumisia ovat olleet isot teollisuuslaitoksen kuten vaneritehdas Ristiinassa ja Mölnlycken tehdas Pursialassa.
Osaamisen ja koulutuksen alalla on tullut sekä onnistumisia että pettymyksiä. Mikkelin jääminen ilman korkeakoulua on voitu korvata korkeatasoisella ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskukselle.
Me mikkeliläiset voimme olla kotikaupungin menneisyydestä ja nykyisyydestä ylpeitä. Tärkeintä on sittenkin tulevaisuus.
Miten Mikkeli kehittyy, se on meidän nykyisten mikkeliläisten vastuulla.

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja

Kommentit

  1. Osmo Pekonen 06/03/2018 11:36

    Toki myös vuoden 1329 tasalukumuistoa on juhlittu isosti, viimeksi vuonna 1979, mutta se taitaa olla enemmän seurakunnan kuin kaupungin asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.