22.02.

Kolumni: Sisäilmoja pitelee

Peitsarin koululla viime torstaina järjestetty sisäilmailta sujui hyvässä hengessä. (Kuva: Olga Davydova)

Koulujen sisäilmaongelmat on aihe, jonka tiimoilta ei oikein haluaisi ryhtyä neuvoja jakamaan. Ne näyttävät sekavalta vyyhdiltä, jossa faktaa ja tunnetta kietoutuu tiukasti toisiinsa
Huono sisäilma nostattaa ymmärrettävästi tunteita. Kodeissa vaaditaan, ihan oikein, että lasten koulun pitää olla turvallinen.
Toisaalta on kyse rajallisista verorahoista, joille on aina monta muutakin välttämätöntä reikää.

Asian hankaluuteen nähden sisäilmailta Peitsarin koululla sujui viime torstaina erinomaisesti. Ilmapiiri oli rakentava ja eteenpäin sihtaava, kuten rehtori Katariina Vilen illan avajaisiksi toivoi.
Illan tulos oli myös hyvä. Peitsarilaisten tyytyväisyys lienee taattu, jos koululaiset pääsevät terveisiin tiloihin elokuussa lukukauden alkaessa.

Vaikka asiat Peitsarissa etenevät, on sisäilmassa silti kummasteluun aineksia. Miksi Suomessa on niin julmetusti sisäilmaongelmia, siihen ei tiedekään tunnu löytävän selvää syytä.
Helsingin yliopistollinen keskussairaala tutki 800 kotia ja 300 työpaikkaa. Selvisi, että ylivoimaisesti suurin syyllinen on huono ilmanvaihto.
Vain joka kymmenennessä kodissa tai työpaikassa oli sellainen kosteusvaurio, että siihen saattaa liittyä vaaraa terveydelle.
Lisäksi terveyshaittaa on usein lääkäreitten mukaan vaikea erottaa viihtyvyyshaitasta, eikä yksittäisen ihmisen todellista sairastumisriksiä voida arvioida.

Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim (2017) pohtii, miksi Suomen puoleisessa Karjalassa allergiat ovat monta kertaa yleisempiä kuin Venäjän puolella. Näin on siitä huolimatta, että rakennuskanta Venäjällä on huonossa kunnossa ja kosteusvauriot ovat yleisiä.
Hollannissa ja Espanjassa koulujen sisäilmassa on Duodecimin mukaan 50-100 kertaa enemmän bakteereita ja hometta kuin Suomessa. Silti suomalaisilla lapsilla on paljon enemmän oireita ja poissaoloja.
Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen tekee kansainvälisestä vertailusta kiinnostavan kysymyksen: ”Ovatko koulumme liian puhtaita, kuoliaaksi siivottuja ja desifinoituja.”
Samaan henkeen voi pohtia, pitäisikö lapsiemme olla enemmän raikkaassa ulkoilmassa?

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.