11.01.

Eväkkäistä kukkaroiksi

Nahkuri Ossi Kumpulaisen suosituimpiin tuotteisiin lukeutuva lompakko on valmistettu kalannahasta. (Kuva: Anni Suomela)

Mikkeliläisellä Ossi Kumpulaisella on hallussaan vuosisatoja vanha taito, jonka vain harva tänä päivänä taitaa.
Hän parkitsee kalannahan kulutusta kestäväksi käyttönahaksi. Kalannahasta valmistuu muun muassa lompakoita, kukkaroita ja avaimenperiä.
– Kyllähän sitä välillä vieläkin ihmetellään, mutta tietoisuus kalannahan hyödyntämisestä on lisääntynyt viime vuosina, hän tuumaa.

Kumpulainen on ollut innokas kalannarraaja jo pikkupojasta saakka, jolloin iisalmelaisten vesistöjen antimet tulivat hänelle varsin tutuiksi.
Kalan parkitsemisesta Kumpulainen kiinnostui jo 80-luvulla, mutta tositoimiin hän pääsi muuttaessaan Mikkeliin vuonna 1998, jolloin Kansalaisopistolla järjestettiin kurssi kalannahan jalostamisesta käyttönahaksi.
– Kurssilla opeteltiin asiaa peruspiirteittäin, mutta se ei minulle riittänyt. Tutkin asiaa ja kiertelin ympäri maailmaa tutustumassa aiheeseen. Internetistäkin löytyi jo silloin jotain tietoa.

Harrastuksesta syntyi työ. Vuonna 2007 Kumpulainen perusti oman yrityksensä, Kalaparkki Oy:n.
– Minun lisäkseni Suomessa taitaa olla vain yksi käsityöläinen, joka parkitsee kalannahkaa työkseen. Harrastajia on toki useampia, hän summaa.

Kumpulainen parkitsee kalannahat, ja ompelijat ompelevat niistä valmiita kulutusesineitä. Hän laskee parkitsevansa tuhansia nahkoja vuodessa.
– Kalannahan käsittelyyn menee aikaa neljästä viiteen viikkoon, joka pitää sisällään parikymmentä työvaihetta. Aikaa vievää ja tarkkaa hommaa, mutta minä tykkään.

Kumpulainen aloittaa nahan käsittelyn puhdistamalla sen tarkkaan.
– Liotan, kaavin ja pesen nahan useaan kertaan. Kun rasvan saa kokonaan pois, ei nahka haise ollenkaan kalalta.
Kumpulainen suosii kasviparkitusta, joka antaa nahkaan kauniin ruskean sävyn.
– Tuotteitani ei ole värjätty, vaan väri tulee puunkuoresta uutetusta parkitusaineesta.

Nahkuri kertoo kokeilleensa liki neljääkymmentä eri kalalajia, joista pienin on muikku.
Eniten käytän madetta. Siinä on niin hieno ja sileä pinta. Matikannahka on myös aina uniikki, eikä kahta samanlaista ole.
Kaikki Kumpulaisen käyttämät nahat ovat peräisin ruokakaloista, joten kaloja ei narrata pelkästään nahan takia.
– Nahat tulevat minulle pääasiassa kauppahalleista ja kalakauppiailta. Itse kalastan paljon myös jäämerellä, mutta itse kalastettujen kalojen nahat eivät riitä.

Pienimmät saaliit Kumpulainen päästää suosiolla takaisin kasvamaan.
– Jos saan esimerkiksi pienen ahvenen, ei minulla käy mielessäkään, että siitä saisi hyvän lompakon. Kohtuus kaikessa, hän nauraa.

Anni Suomela

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.