11.01.

ESE:n toimitusjohtaja pohtii pienydinvoimalan mahdollisuuksia kaukolämmössä

ESE:n toimitusjohtaja (vas.) Erkki Karppanen ja tuotantojohtaja Lasse Lahtinen ovat tyytyväisiä Pursialan voimalaan.

Mikkelin kaupungin energiayhtiö ESE Oy on sopeutunut ilmastonmuutokseen ja sähkön matalaan hintaan. Se juhlii itsenäisenä ja kehittyvänä 60 vuotta täyttävää kaukolämpöä Mikkelissä.
Ensimmäisenä kaukolämmityksen aloittamista Mikkelissä esitti 1950-luvun alussa kaupunginjohtaja Ensio Häyrinen. Asia jumittui alkuun vielä valtuustoon, mutta 1958 Kiiskinlämpö Oy alkoi jaella kaukolämpöä Kiiskinmäen alueella.
Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen kiittelee Mikkelin taannoisten päättäjien kaukonäköisyyttä.
– Mikkeli oli neljäs kaupunki Helsingin. Espoon ja Joensuun jälkeen, jossa kaukolämpö otettiin käyttöön, Karppanen sanoo.

Kaukolämpö oli menestystarina, ja kaksikymmentä vuotta sitten julkaistussa ESE:n historiikissa voitiin vakuuttaa, että kaukolämpöverkosto on nyt saatu Mikkelissä rakennettua valmiiksi. Putkea oli vuonna 1998 maassa 110 kilometriä.
Menestys ei kuitenkaan pysähtynyt, sillä nyt verkosto on kasvanut 200 kilometriin. Mikkelin kaukolämmitysaste on yli 70 prosenttia.
– Tulevan ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta veikkaan, että 20 vuoden päästä Mikkelissä on 250 kilometrin kaukolämpöverkosto.

Karppanen luottaa, että Mikkelin kasvu jatkuu, vaikka Etelä-Savolla on ongelmansa. Kaukolämmöllä on hyviä vuosia takana, sillä kaupunkiin on rakennettu paljon isoja kohteita kuten sairaalalaajennus, Stadiumi, keskusarkisto ja palvelutaloja.
– Hyvältä näyttää tulevakin, sillä Graani kasvaa ja palvelutalojen rakentaminen jatkuu.
ESE on kokenut ilmastonmuutoksen ja sähkön hinnan alenemisen niskassaan. Pursialan voimala on rakennettu kovien pakkasten ja korkean sähkön hinnan oloihin. Viime talvina pakkasia ei ole ollut ja sähkö on halpaa.

Sähköntuotanto onkin painettu Pursialassa minimiin. Käyttöön on otettu myös kaukolämpöakku, jonka avulla tuotanto voidaan jatkuvasti optimoida mahdollisimman taloudelliseksi. Polttoaineen vastaanottoalue on uudistettu 14 miljoonalla eurolla.
– Pursialan rahkeet ovat nyt kunnossa seuraavaksi 30 vuodeksi, ellei sitten tule teknistä myllerrystä.

Karppanen uskoo sähkön hinnan pysyvän jatkossakin matalalla, koska energiatehokkuus paranee harppauksin. Myös energiatuotannossa nähdään mullistuksia.
– Puuta polttamalla ei ympäristösyistä ole tulevaisuudessa järkevää tuottaa energiaa. Sijaan tulee aurinkoa, hukkalämpöä ja maalämpöä.

Karppanen kysyy myös, onko mahdollista, että Mikkelissäkin joskus tuotetaan energiaa pienellä ydinvoimalalla.
– Nyt voi tuntua kaukaiselta, mutta teknologia on olemassa muun muassa jäänmurtajissa ja sukellusveneissä. Olisi outoa, jos tätäkin vaihtoehtoa ei tutkittaisi, sanoo tekniikan tohtori Karppanen.

ESE:n sopeutuminen ei Karppasen mukaan ole tuottanut kaukolämmön asiakkaille ylimääräistä laskua. Viiden viime vuodan aikana on kaukolämmön hinta Mikkelissä noussut yleistä kustannustasoa vähemmän.
Lämpimistä talvista huolimatta ESE teki viime vuonnakin tavoitetta paremman tuloksen.
– Kaupunki saa haluamansa eli noin 4,2 miljoonaa euroa osinkoina ja korkoina.

Kaukolämmön merkitys on alueen taloudelle suuri. Muutaman vuoden takainen laskelma kertoo, että se puusavottoineen ja kuljetuksineen jättää maakuntaan 10 miljoonan euron jalanjäljen.
Karppanen on hyvillään, että Mikkelissä on löydetty lääkkeet energiajättien rajuksi äityneeseen markkinointiin. Asiakaskatoa on saatu padottua yhteistuumin toisen eteläsavolaisen energiayhtiön Suur-Savon Sähkön kanssa.
– Yhteinen myyntiyhtiömme Lumme Energia aloitti viime syksynä. On hyvä Etelä-Savolle ja Mikkelille, että syntyi vahva maakunnallinen yritys. Nyt muissa maakunnissa yritetään tehdä samaa.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.