30.11.

Kallioniemi herää kesäksi eloon

Otto Ravantti pitää vaimonsa Irina Ravantin kanssa kahvilaa Mikkelin keskustassa. Mielessä siintelee jo kesä ja Kallioniemi, jonka pariskunta avaa keväällä.

Mikkelissä on paljon itsenäisyyteen liittyviä paikkoja ja rakennuksia. Yksi niistä on Ristiinassa sijaitseva Kallioniemi, joka herää ensi kesäksi uuteen eloon.

Kallioniemi oli yhden itsenäisen Suomen keskeisen perustajan Eemil Nestor Setälän kesäasunto. Hän oli suomen kielen tutkija ja poliitikko, jonka käsialaa Suomen itsenäistymisjulistus suurelta osin on.

Arkkitehti Yrjö Sadeniuksen piirtämä Kallioniemen huvilamiljöö on museoviraston suojelema. Setälä omisti Kallionimen vuodesta 1893 1920-luvulle.

Mikkelin kaupungin omistama Kallioniemi on viime vuodet viettänyt hiljaiseloa. Tänä vuonna uutena yrittäjinä aloittaneet Irina ja Otto Ravantti aikovat avata paikan ensi keväänä palvelemaan veneilijöitä ja muita kävijöitä.
–Talven aikana siivotaan ja pannaan muun muassa keittiö kuntoon. Suunnitelmissa on kehittää Kallioniemestä upealle Saimaalle upea kohde, Otto Ravantti sanoo.

Kallioniemi oli E.N.Setälän kesäasunto.

Ravantti haluaa tuoda esiin nimenomaan Kallionimen kulttuurihistoriallisen merkityksen. Setälän isännyyden aikana paikka kuhisi merkkihenkilöitä Jean Sibeliuksesta lähtien.

Lahdessa syntynyt Ravantti on asunut ison osan elämästään ulkomailla. Mikkelissä hän on perheineen asunut nyt seitsemän vuotta. Irina Ravantti on syntyperäinen mikkeliläinen.

Ravanttien yritys Sun Saimaa Oy pitää talvikaudella kahvilaa ja lahjapuotia Mikkelin keskustassa Porrassalmen kadulla.

Kallionimen ohella Suomen historian tärkeitä osoitteita Mikkelin seudulla ovat Ristiinan Brahenlinnan sotilasvirkatalo, Porrassalmi, Kyyhkylä, Kinnarin rustholli ja Mikkelin lyseo. Ne ovat tohtori Jorma Julkusen mukaan täynnä suomalaisen kansakunnan rakentamisen muistoja.
–Tarinat ovat hyvässä hoidossa, jos tulevaisuudessakin pidämme Päämaja- ja jalkaväkimuseoistamme huolta samalla pieteetiltä kuin juuri entisöidystä Brahenlinnan sotakoulusta.

Mikkelin plaanilta, nykyiseltä Hallitustorilta on lähdetty puolustamaan Ruotsin kuningasta ja autonomian ajalla keisareita. Hallitustori liittyy vahvoin säikein vuoden 1809 muutokseen.
–Helsingistä tuli pääkaupunki, Mikkelistä uuden läänin pääkaupunki. Senaatintori ja Hallitustori, asemakaavat ja arkkitehti Engel julistavat suuren muutoksen sanomaa. Ne konkretisoivat muutoksen suuruudesta vielä kaksisataa vuotta myöhemminkin.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.