26.10.

Pannaan puolet petäjäistä

Katovuosi saa mikkeliläisen viljelijän Taneli Pajusen mietteliääksi.

Heti lähtö oli huono. Kylmän kevään takia kylvöt olivat Pajusen tilalla kolme viikkoa myöhässä.
Kesäkuussa meni myöhäiseksi rehunteko. Laatu kärsi kylmästä ja sateista. Samat sanat kuivaheinästä.
Toinen rehusato elokuussa jäi olemattomaksi.

Viljojen puinti alkoi kuukautta myöhässä, koska sato kypsyi hitaasti. Sateiden takia osa viljoista kaatuu ja osa itää tähkässä. Puinti ja kuivaus on kallista, koska märkä sato vaatii paljon aikaa ja öljyä. Kuivukeolkia ei saa korjattua ja kuiviketurpeen saanti takkuaa myös sateisen kesän takia.
– Kolmasosa viljasta on vielä pystyssä, sanoo Pajusen isäntä Taneli Pajunen haastattelupäivinä viime perjantaina. On lokakuun 20. päivä.

Kuusi vuotta Pajusen tilaa viljellyt nuori isäntä on ensimmäistä kertaa näin totisen paikan edessä. Hän tietää, että edellinen yhtä huono vuosi koettiin tasan 30 vuotta sitten. Vuosi oli 1987, jolloin Pajunen syntyi.
Pajusen tila Mikkelin Pajulankylässä on kelpo tila, jonka liikevaihdosta osa tulee lypsykarjataloudesta ja osa metsästä. Karjaa on sata päätä, josta puolet on lypsäviä.
Sukupolvenvaihdoksessa Pajunen otti tilan vastuulleen. Kolme sisarta ovat töissä muualla. Naapurissa asuvat vanhemmat auttavat yhä tilan töissä ja lastenhoidossa. Pajusen perheeseen kuuluvat avovaimo ja kaksi pientä tytärtä.

Pajunen on ollut saman omistajasuvun hallussa ainakin vuodesta 1619.
– En koe jatkamista pakkona vaan kunniana, sanoo Pajunen, joka opiskeli lukion jälkeen tutkinnon maaseutuoppilaitoksessa Iisalmen Peltosalmella.
– Kunnian lisäksi velka velvoittaa jatkamaan, sanoo Pajunen hymähtäen.

Nuori isäntä toivoo, että tuuli maataloudessa pikkuhiljaa kääntyisi. Viime vuodet ovat tuoneet huonoja uutisia toisensa perää. Kiritykset ovat leikanneet viimeksi peltokorvauksia, maidon hintaa ja lomaetuja.
Kaksi vuotta sitten maidon tuottajan yrittäjätulo putosi 21 prosenttia. Tuottaja saa nyt 36 senttiä litralta.
– Se oli kova pudotus. Palkkaa ei saa, vaikka eläisi kuinka tarkasti. Velat olen saanut hoidetuksi, mutta tuntuu, että koko ajan tulee kuraa niskaan.
Säille ei mitään voi, mutta silti Pajunen miettii, paljonko viljelijän pitää kestää. Kadon takia on pakko ostaa rehuja, mikä laskee tulosta.
– Tämä katokesä vaikeuttaa karjatilan elämää pari vuotta, sillä heikkolaatuinen rehu aiheuttaa tuotannon alenemista ja myös tiinehtyvyysongelmia.

Pajunen miettii, että miten Valiolla riittää uuteen isoon meijeriinsä kotimaista maitoa jalostettavaksi kun tiloja lopettaa kiihtyvällä vauhdilla. Ja kaupan ahneudella ei tunnu olevan rajaa.
– Kyllä se halpuutus menee niin, että yksi euro menee kaupalta ja kolme viljelijän selkänahasta.
Pajunen sanoo, että on henkisesti raskasta, kun tehty työ menee hukkaan. Pajusen pelloilla viljellään nurmen lisäksi ohraa, kauraa ja härkäpapua.
– Härkäpavut ja osa viljoista jää puimatta, ne on murskattava peltoon.

Miten tästä eteenpäin? Katovuosi tietää, että Pajusen metsiin on ensi talvena tavallista enemmän asiaa.
Pajunen asettaa toiveita siihen, että maakunnan omalle mies Jari Leppä (kesk.) on maa- ja metsätalousministerinä. Katokorvauksia ei valtiolta ole saanut enää vuosiin.
– Toivottavasti hän nyt näyttää kyntensä, mihin pystyy.

Yksi toive Pajusella on ylitse muiden.
– Todella toivon, että maidon tuottajahinta nousisi.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.