12.10.

Kolumni: Mikkeli etsii suunta

Mikkelin kaupunginvaltuusto viime maanantaina klo 17.30. Kaupungin ylin luottamushenkilö Markku Aholainen (sd.) astelee vaitonaisen valtuustosalin halki kohti puhujakoroketta.
Kokoomuksen valtuutettu Juhani Oksman on hetkeä aiemmin vaatinut, että Aholainen kaupunginhallituksen puheenjohtajana istuu valtuustosalin edessä ylimpien virkamiesten rinnalla perustelemassa ratkaisuja.

Aholainen saapuu perille ja kapuaa korokkeelle. Valtuustosali odottaa.
Aholainen kertoo, miten hän täysin hyväksyy edeltäjiensä Seija Kuikan (kesk.) ja Arto Seppälän (sd.) ratkaisun. Nämä istuivat aikanaan kaupunginhallituksen puheenjohtajina valtuuston edessä.
Sitten Aholainen linjaa tiukasti, että hän itse aikoo jatkossakin pysyä valtuuston kokouksissa puoluetovereittensa rinnalla.

Kun valtuutetut Mikkelissä ratkovat sinänsä tärkeää istumajärjestystä, menee muu maailma menojaan.
Kevään kuntavaalien jäljiltä on vielä epäselvää, kuka Mikkeliä johtaa. Timo Halonen melko uutena kaupunginjohtajana ei ole vielä ehtinyt tai halunnut ottaa tukevaa otetta peräsimestä.
Kunnianhimoiselle Aholaisella valta kyllä maistuu. Kuntavaalin jälkeen hän kertoi haastattelussa kiinnostuksestaan puolipäiväiseen kaupunginhallituksen puheenjohtajuuteen. (Mikkelin Kaupunkilehti 1.6.)
Aholainen on yksi heistä, joiden johdolla SDP harjoitti neljä viime vuotta Mikkelissä hyvin oppositiohenkistä politiikkaa. Luottamuksen rakentaminen muihin ryhmiin on yhä työn alla.
Luottamusta epäilemättä lisäisi, jos kaupunginhallituksen puheenjohtaja lopettaisi näpertelyt istumajärjestyksen kanssa. Suomalaisia johdetaan suoraan edestä.

Johtajuutta ja luottamusta tarvitsee myös hän, ken siivoaa siilotonttien ja taidemuseon ympärille keitetyn sotkun.
Vielä kevättalvella oli selvät sävelet, että kaupunki ja investorit rakentavat siilotontille 30 miljoonalla eurolla palvelutalon, asuntoja ja taidemuseon.
Keväällä kaupunki löi jarrut päälle ja luopui museosta. Nyt on sitten koko siilokorttelin rakentaminen jälleen kerran epävarmaa. Toivottavasti pelko on turha.
Jos huonosti käy, jää kymmeniä työpaikkoja syntymättä ja kaupungilta 600 000 euron kiinteistöverot saamatta. Taidemuseolla ei ole kattoa päällään.
Mutta siilot meillä on aina keskuudessamme.

Tapio Honkamaa
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.