16.03.

Voimakaksikko toivoo tukea

Yhteispeli toimii Xamkin uudessa talotekniikan laboratoriossa, jonka Esedu on rakentanut. Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen tarjoaa juotavaa Esedun toimitusjohtaja Arja-Leena Saastamoiselle.

Arja-Leena ja Heikki Saastamoinen uskovat koulutuksen hyvään tulevaisuuteen Mikkelissä ja maakunnassa. Nuorten elämänhallinnasta heillä on kuitenkin suuri huoli.

Saastamoiset tietävät, mistä puhuvat. Arja-Leena Saastamoinen on Etelä-Savon Koulutus Oy:n (Esedu) toimitusjohtaja ja hänen miehensä Heikki Saastamoinen johtaa rehtorina ja toimitusjohtajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).

Melkein kaikki on olosuhteisiin nähden hyvin. Valtion leikkaukset ovat toki purreet, mutta eivät lamaannuttaneet maakunnan johtavia oppilaitoksia.
Xamk ja varsinkin siihen vuoden vaihteessa fuusioitu Mikkelin ammattikorkeakoulu on mitattu monella mittareilla maan ykköseksi.
– Voimme käyttää Mikkelissä opetukseen euroja lähes kaksi kertaa enemmän oppilasta kohden kuin heikoimmissa ammattikorkeakouluissa, Heikki Saastamoinen sanoo.

Siirtyminen yhteen koko Kaakkois-Suomen kattavaan organisaatioon on rehtorin mukaan sujunut erittäin hyvin.
– Toivottava pääsemme vielä nopeasti turhista peloista, jotka ovat täällä Mikkelin kampuksella ykkösongelmamme. Uusia leikkauksia ei ole näköpiirissä.

Esedu puolestaan oli viime vuonna koko maassa ainoita ammattiopistoja, joiden hakijamäärä kasvoi.
– Arvelen, että syynä olivat hyvä mainekuva ja koulutusvalikoima, joka vastaa alueen työvoiman kysyntää, Arja-Leena Saastamoinen sanoo.

Saastamoiset luottavat, että Mikkelin tulevaisuus koulukaupunkina on hyvä.
– Esedu pysyy vahvana ja monialaisena kouluttajana, jonka harteilla on Mikkeli ja maakunnan ammattityövoiman osaaminen, Arja-Leena Saastamoinen sanoo.

Rahan puutetta isompi huoli on lapsista ja nuorista. Saastamoiset katsovat huolestuneina, miten säästöt ja ajan henki purevat peruskouluissa.

Koulujen järjestysongelmat alkavat alakoulusta, pahenevat yläkoulussa ja heijastuvat sitten myös jatko-opintoihin korkealle asteelle saakka.
– Opettajalta on viety keinot pitää järjestystä, mikä näkyy kasvavana levottomuutena sekä ammattiopinnoissa että ammattikorkeakoulussa. Peruskoulussa tapahtuneita vahinkoja on mahdotonta korjata myöhemmin, Saastamoiset sanovat.

Saastamoiset eivät näe ongelmaan nopeita ratkaisuja. He ovat sitä mieltä, että tilanne on ikävä kyllä pahenemaan päin.
– Vanhemmuus puuttuu, ja kasvatusvastuu on siirtynyt liiaksi opettajille. Koulu tarvitsee kotien tukea, mutta yhteydenottoihin suhtaudutaan aggressiivisesti tai välinpitämättömästi. Vanhemmat tekevät suuren karhunpalveluksen lapsilleen, jos elämänhallinnan annetaan kadota.

Heikki Saastamoinen sanoo, että koulumaailman ongelmiin puuttuminen on tabu. Hänen mukaansa keskustelu saa liian nopeasti poliittisen leiman.
– Kysymys on suomalaisten lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Heidät on saatava vaikka väkisin kouluun.

Arja-Leena Saastamoinen sanoo, että keinoja nuorten aseman parantamiseen on pakko etsiä.
– Olen kallistumassa oppivelvollisuusikärajan nostamiseen, vaikka se maksaakin. Se voisi auttaa monia pahimman ikävaiheen yli.

Koulumaailman voimakaksikko pitää hyvänä, että voi sparrata työasioita asiantuntevan aviopuolison kanssa myös työn ulkopuolella.
– Itse esimerkiksi olen tavallista paremmin perillä toisen asteen koulutuksen yksityiskohdista, mikä auttaa viemään viestiä omilla foorumeilla, Heikki Saastamoinen sanoo.

Toisaalta Saastamoiset pyrkivät kotona miettimään muita asioita kuin työtä. Ristiinassa asuvalla pariskunnalla oli ennen kuntaliitosta ollut selvät sävelet.
– Sääntönä oli, että kunnanrajalla työpuheet päättyvät. Nythän kuntaliitos on tosin vienyt merkin, Saastamoiset naurahtavat.

Kommentit

  1. Anneli Brunou 13/08/2019 13:32

    Hieno homma, että mikkeliläisillä ja MYÖS ristiinalaisilla on koulutuksen puolustajina näin hyvä pariskunta. tervehtien johtajaopettajan Erkki Kaikkosen tytär (vuosina 1950-1956 asunut samassa talossa kuin pariskunta nyt) Anneli Brunou

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.