20.10.

Kolumni:
Pitkäjärven pojat keskuspankkiireina

Erkki Liikanen ja Olli Rehn.


Mikkeliläinen omakotilähiö Pitkäjärvi on vihdoin saamassa ansaitsemansa määräenemmistön Suomen Pankin johtokuntaan. Sekä pääjohtaja Erkki Liikanen että johtajistoon nouseva Olli Rehn ovat alun perin kotoisin noilta nurkilta.
Liikanen ja Rehn istuivat yhdessä jo muutamia vuosia sitten EKP:n neuvostossa. Muutaman sadan asukkaan Pitkäjärvellä oli silloin rahavallan absoluuttisessa ytimessä yhtä suuri edustus kuin 80 miljoonan asukkaan Saksalla.

Rehnin uusi virka merkitsee ikävä kyllä sitä, että Mikkeli menettää lyhyessä ajassa jo toisen ministerinsä. Helsingin vaalipiiristä valittu mikkeliläinen jättää eduskunnan ja elinkeinoministerin salkun.
Jo kesällä Lenita Toivakka (kok.) erosi ulkomaankauppaministerin tehtävästä, kun joutui jonkinmoisen jahdin kohteeksi. Valitettava ja turha ero kuten oikeuskanslerin päätöksestäkin voi perästäpäin todeta.
Väistymässä on myös Anttolan kesäasukas peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), joka ensi vuoden puolella korvautuu ennalta sovitusti hänen turkulaisella puoluetoverillaan Annika Saarikolla.

Hetki sitten Mikkelillä oli siis käytännössä kolme ministeriä, kohta ei ainuttakaan. Kaksikymmentä vuotta hartaasti odotettu valta katosi vilauksessa.
Toivakka ja Rehn ehtivät kuitenkin jättää jälkensä. Tokkopa Viitostien jatko Mikkelistä Juvalle olisi onnistunut ilman heidän panostaan.
Rehula on hänkin ollut mies paikallaan. Etelä-Savon kiharaisesta sotesta on voitu raportoida suoraan ykköspäättäjälle.

Mikkeliläiset voivat nyt etsiä lohtua vahvistuvasta virkakunnasta. Suomen Pankin kaksikon lisäksi kuntien eläkemiljardeja paimentavat Kevassa oman maakunnan miehet Timo Kietäväinen jaKimmo Mikander.
Elli Aaltonen puolestaan tekee lähtöä Hallitustorin varrelta Avista Kelan pääjohtajaksi.
Pitkäjärven pankkiireista vielä muistelma, jonka Rehn julkaisi kirjassaan Suomen eurooppalainen valinta. Liikanen komissaarina ja Rehn kabinettipäällikkönä juonivat 1990-luvulla Itä-Suomen korkeimman aluetuen piiriin valitsemalla ”oikean” tilastovuoden eli sen, jona savolaisilla meni kaikkein heikoimmin.

Tapio Honkamaa

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.