21.12.

Metsän tarina sai odotettua jatkoa

Järven tarina tarjoaa katsojille monia sellaisia luonnon ainutlaatuisia elämyksiä, joita vähemmän luonnon tapahtumia seuraavat pääsevät harvemmin näkemään.

(Kuva: Juha Taskinen)

Muun muassa Mikkelissä loppiaisena ennakkoensi-iltaan tuleva kotimainen luontoelokuva Järven tarina johdattelee katsojat suomalaiseen järviluontoon pintaa syvemmältä. MRP Matila Röhr Productions Oy:n tuottama elokuva on jatkoa suuren suosion saavuttaneelle Metsän tarinalle.
Lisää ulottuvuutta elokuvalle antaa Antti Tuurin kirjoittama ja Samuli Edelmanin kertomat maailman syntyyn liittyvät tarinat. Niiden kokonaisuus muotoutui elokuvan tuottaneen ja yhdessä Kim Saarniluodon kanssa ohjanneen Marko Röhrin mukaan lopulliseen muotoonsa elokuvan tekoprosessin aikana.
Röhr paljastaa elokuvan olleen hänelle pitkäaikainen haave.
–Kuvatessamme Hylyt -sarjaa vuonna 1995 kirjoitin itselleni jo silloin ylös, että tähän aiheeseen pitäisi joskus palata.
–Tuotannollisesti tämä oli aikaa vievä projekti, sillä kuvaukset on tehtävä luonnon ehdoilla, eikä luonnonvaraisia eläimiä ja niiden tekemisiä voi oikein ohjatakaan, Röhr kertoo.
Yhdeksi esimerkiksi luontokuvauksen vaativuudesta Röhr poimii saukko- ja majavaperheet. Sopivaa saukkoperhettä piti haeskella pitkään eri puolilta Suomea.
Majavaperheen lähinaapurina vietti elokuvan pääkuvaajana työskennellyt Teemu Liakka kameroineen kaikkiaan parisen kuukautta.
–Oman aikansa vei jo heti aluksi, kun majaville piti opettaa, ettei minusta ole heille vaaraa. Kun poikaset lopulta hyväksyivät minut, alkoivat muutkin perheenjäsenet tulla rohkeammiksi. Kuvausten loppuvaiheessa poikaset tulivat jo peuhaamaan aivan jalkojeni juureen, Liakka kertoo.
Röhr kertoo viettäneensä itsekin satoja päiviä luonnon helmassa.
–Saimaa ja Puula ovat tulleet vuosien varrella hyvin tutuiksi, Röhr naurahtaa.
Saimaan vesistö on saanutkin suuren roolin elokuvassa, joten elokuva toimii myös vesistöalue hyvänä markkinoijana.

Tarjolla monta
upeaa tapahtumaa

Aihepiiri oli hyvin laaja, joten tuotantotiimi päätettiin rakentaa eri osa-alueisiin keskittyvistä pienistä kuvausryhmistä. Röhr ja Liakka keskittyivät itse kuvaamaan ensimmäisen vuoden ajan eri puolilla Suomea sijainneita kohteita ja tekemään vedenalaisia kuvauksia.
Pienemmät erikoisryhmät keskittyivät kokoamaan materiaalia yksittäisten tapahtumien kuvauksia varten.
Muun muassa kohtaus, jossa kuutti kurkistaa ensimmäisen kerran pesästään ulkomaailmaan on osoitus pienryhmien asiantuntemuksesta.
Röhr kiitteleekin vuolain sanoin luontokuvaajia ja luontoharrastajia. Heidän asiantuntemuksensa ja paikallistuntemuksensa kruunasi kolmisen vuotta kestäneen kuvausprojektin. Paljolti sen ansiosta katsojat pääsevät kokemaan elokuvassa monia sellaisia luontohetkiä, joihin ei muuten tavalliselle rivikansalaiselle tarjoudu tilaisuutta.
Kuvattua materiaalia kertyi elokuvaa varten liki 700 tuntia ja viimeisiä kuvauksia tehtiin vielä kuluneen syksyn aikana.
Röhr kertoo joskus pohdiskelleensa, millä tavoin hän haluaisi esitellä kotimaansa kasvot ulkomailla ja toivoo ihmisten näkevän elokuvasta kuinka paljon kauneutta ja ihmeitä luonnostamme löytyy.
–En voinut etukäteen edes toivoa, että luonto näyttäisi kasvonsa meille näin runsaana. Sen pienten ihmeiden ja kauneuden edessä on etuoikeus saada hiljentyä, Röhr tunnustaa.
Valtakunnalliseen ensi-iltaan elokuva tulee tammikuun puolivälissä.

Kari Liikanen

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.