27.11.

Pelot suurpetoja kohtaan lievässä kasvussa

Sudet puhuttavat reviirialueellaan asuvia ihmisiä huomattavasti enemmän kuin karhut, vaikka karhuja on maassamme moninkertainen määrä susiin verrattuna.

(Kuva. Jouko Määttä)

Punahilkka, Kolme pientä porsasta…
Satujen pahikset ovat monesti suurpetoja, mikä omalta osaltaan ruokkii pelkoja suurpetoja kohtaan. Viime vuosina pelot suurpetoja kohtaan ovat hieman kasvaneet muun muassa kantojen kasvun myötä. Suurpetokantoja hoidetaan Suomessa kuitenkin erittäin suunnitelmallisesti.
Suomalaiset suhtautuvat karhuun, suteen, ahmaan ja ilvekseen sekä myönteisesti että kielteisesti. Suomessa elää tällä hetkellä noin 3000 ilvestä, 1500 karhua, 250 sutta ja 250 ahmaa. Suurpetojen esiintyvyyden voi tarkistaa osoitteesta riistahavainnot.fi.
Alan toimijat ylläpitävät muun muassa suurpedot.fi-sivustoa, joka tarjoaa objektiivista ja luotettavaa tietoa suurpedoista ja auttaa ihmisiä elämään ja toimimaan suurpetojen kanssa rinnakkain.
Metsähallituksen luontopalveluiden teettämässä tutkimuksessa myönteisissä näkemyksissä suurpedot nähdään osana Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta. Petoeläimet toimivat myös matkailuvalttina, sillä ne tuovat metsiin luontomatkailijoiden etsimää erämaisuuden tuntua.
–Suurpedoilla nähdään olevan ekologinen merkitys. Ne ovat ravintoverkon yläreunassa ja hoitavat siellä omaa hommaansa. Niillä koetaan olevan itseisarvoinen elämisen oikeus, Metsähallituksen luontopalveluiden projektipäällikkö Sakari Mykrä toteaa.
Pelkoja aiheuttavat puolestaan suurpetojen tekemät eläinvahingot ja liikkuminen ihmisasutuksen lähituntumassa, harvemmin niiden esiintymistiheyteen.
–Pelkoa voi herättää jo se, jos ihmiset kokevat, että tilanne ei ole viranomaisten hallinnassa, Mykrä kertoo.

Karhuista on tullut Kainuun seudulle varsin merkittävä matkailuvaltti.

Karhuista on tullut Kainuun seudulle varsin merkittävä matkailuvaltti. (Kuva: Eeva Pulkkinen)

Viranomaiset seuraavat
suurpetoja tarkasti

Peloista huolimatta suurpedot halutaan säilyttää Suomen luonnossa, ja kantoja hoidetaan erittäin suunnitelmallisesti. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa suurepetokantojen hoitoa, hallinnointia ja seurantaa.
–Ministeriön vahvistamien kannanhoitosuunnitelmien tarkoituksena on, että suurpedot säilyvät elinkykyisinä kantoina osana suomalaista luontoa ja samalla pyritään edesauttamaan rinnakkaiseloa ihmisten kanssa, Mykrä selventää.
Mykrä uskoo rinnakkaiselon olevan mahdollista. On kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että suurpedot aiheuttavat joskus vahinkoja.
–Eihän se susi tyhjästä siihen Punahilkkaan ole tullut. Petojen ”virka” on saaliseläinten tappaminen, minkä vuoksi ne aiheuttavat pelkoa.
Oleellista on se, millaisia suurpetojen aiheuttamia vahinkoja paikallinen väestö on valmis sietämään tietässään, että tilanne on viranomaisten hallinnassa. Apuna ovat erilaiset vahinkojen kompensaatiomekanismit, joilla yhteiskunta korvaa aiheutuneet vahingot. Myös vahinkojen ennaltaehkäisy on tärkeää.
–On hyvä muistaa, että kyseessä on neljä täysin erilaista lajia ja kaikilla on omat kommervenkkinsä. Karhujen ja ilvesten kanssa on helppo elää rinnakkain. Sudet ja ahmat aiheuttavat huomattavasti enemmän kiemuroita ja keskustelua paikallisväestön kesken.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.