19.11.

Mikkelistä neljä ryhmää Työväen Näyttämöpäiville

Työväen Näyttämöpäivien näytelmävalinnoista vastanneen näyttelijä Kati Outisen valintaseulan läpäisi peräti neljä mikkeliläistä harrastajaryhmää.

Työväen Näyttämöpäivien 40-vuotisynttäreitä vietetään ensi tammikuun viimeisessä viikonvaihteessa kaikkiaan 12 näytelmän voimin.
Valinnoista vastannut näyttelijä Kati Outinen valitsi tapahtumaan hakeneiden 34 esityksen joukosta mukaan kymmenen esitystä. Näiden lisäksi viikonvaihteen tarjontaan sisältyvät kutsuesityksenä porilaisen Otava Ensamblen Mestarin nytke sekä kansainväliseksi vieraaksi
tuleva Ukrainian Kharkov Open Theatren Oscar And Pink Lady.
Mikkeliläisittäin on ilahduttavinta, että Outisen seulan läpäisi kaikkiaan neljä paikallisin voimin tehtyä esitystä: Mikkelin Poikateatterin Have(re)ita, Mikkelin Tyttöteatterin Suomineito?, Remppateatterin Oton kihlajaiset sekä Teatteri Tuikun Aurora Karamzin – Rakkaudella.
Vaikka mukana on poikkeuksellisen monta mikkeliläisryhmää, vakuuttaa Outinen, ettei kotikenttäetu heijastunut valintoihin vaan jokainen esitys on ansainnut paikkansa taiteellisin keinoin.
–Yhteistä kaikissa esityksissä on monipuolinen käsittely. Vaikka niissä on kontrastia ja vastakkainasetteluja, eivät asetelmat silti ole mustavalkoisia. Kipeitäkin aiheita katsotaan lämmön tai huumorin kautta, Outinen luonnehtii mukaan valittuja esityksiä.

Valinnoissa näkyy
paikkakuntien vireys

Tämänvuotista tapahtumasta muodostui keskisuomalaisten harrastajateattereiden katselmus, sillä neljän mikkeliläisryhmän lisäksi Outinen valitsi Jyväskylästä mukaan AdAstra-teatterin, Jyväskylän Huoneteatterin sekä Jyväskylän Kansannäyttämön.
–Se vaan osoittaa, kuinka vireää harrastajateatteritoiminta näillä paikkakunnilla on, Outinen painottaa.
Muilta Suomen kolkilta tuovat tapahtumaan tuulahduksensa Porin Teatterinuoret, Tikkurilan Teatteri sekä tamperelainen Tukkateatteri.
Viikonlopun tarjonta on sikäli harrastajateatteria parhaimmillaan, että kymmenestä esityksestä kahdeksan on käsikirjoituksesta lähtien ryhmien omaa tuotantoa.
–Esitykset on tehty joihinkin muihin tiloihin kuin varsinaisiin teatteritiloihin, koska harrastajateatterit tekevät esityksiä sellaisiin tiloihin, joihin resurssit riittävät. Mutta on näissä toisaalta myös nähtävissä, että esityksissä pyritään lähelle katsojaa, Outinen pohdiskelee.
–Myös aihepiirit vaihtelevat. Mikkelin Tyttöteatterin esityksessä pohditaan naisen suhdetta naiseudesta oleviin stereotypioihin. AdAstra taas pohtii onko miehenkuva muuttumassa ja Mikkelin Poikateatteri käsittelee sitä, millaiseksi mieheksi pitää kasvaa, valottaa Outinen muutamien esitysten aihepiirejä.
Hän painottaa, että vaikka harrastajateatterikentässä on paljon myös tylsiä varman päälle rakennettuja esityksiä, eivät tällä kertaa rannalle jääneetkään silti huonoja olleet.
–Jokaisessa katsomassani esityksessä oli briljantteja hetkiä, mutta yksittäisinä ne eivät riittäneet kantamaan koko tunnin tai kaksi kestävää esitystä. Näissä on uskallettu ottaa riskejä, Kati Outinen toteaa.

Kari Liikanen

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.