25.06.

Poistokalastus paljasti karun totuuden

Poistokalastuksella saadut kalat päätyivät turkiseläinten rehuksi.

Mikkelin ja Siikasalmen väliseltä Saimaan vesistöalueella kuluneen kevään aikana tehty poistokalastuksessa saatu kalasaalis osoittaa konkreettisesti vesistön nykyisen kehnon tilan.
Kolmivuotisen poistokalastushankkeen ensimmäinen vaihe tuotti 57 tonnin saaliin, josta vain noin kymmenen prosenttia oli takaisin laskettavia peto- ja lohikaloja.
Etelä-Savon ely-keskuksen mukaan saaliin koostumus paljastaa Mikkelin alapuolisen vesistön huolestuttavan nykytilan. Rehevöitymisen seurauksena särkikalakanta on paisunut jo niin suureksi, etteivät petokalat pysty enää pitämään sitä kurissa.
Vertailukohtana ely-keskus käyttää kymmenen vuotta sitten tehtyä kalastusta. Tuolloin pyydyksiin lipui vielä eniten lahnoja, mutta tämänkeväisestä saaliista niiden osuus oli vain noin viidennes. Ahvenen osuuskin tuolloisesta saaliista oli huomattavasti tämänkeväistä suurempi.
Suurimmat saaliit saatiin Annilanselältä, jossa roskakalaa ui pyydyksiin 16 tonnia ja Kyyhkylänselältä, josta kalaa nousi 14 tonnia.

Poistokalastus vähentää
fosforikuormitusta

Kolmivuotisen hankkeen kokonaistavoitteeksi on asetettu saada vesistöstä särkikalaa pois yhteensä 155 tonnia, eli 105 kiloa hehtaarilta. Saaliskalojen mukana poistuu vesistöstä niihin sitoutunut fosfori.
Tälle keväälle oli tavoitteeksi asetettu 60 kalakiloa hehtaarilta. Sen seurauksena poistui vesistöstä arvioiden mukaan fosforia vajaat 500 kiloa. Määrä vastaa reilua kolmannesta Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon vuosittaisesta fosforikuormituksesta. Poistokalastus jatkuu ensi keväänä.
Pelkkä poistokalastus ei yksin kuitenkaan riitä korjaamaan vesistön vääristynyttä ravinnetasapainoa.
Ely-keskuksen muknaa valuma-alueen ravinnekuormitusta on pystyttävä rajoittamaan myös muilla toimilla.
Merkittävässä osassa tässä urakassa on Metsä-Sairilaan suunniteltu uusi jätevedenpuhdistamo. Siihen tulevan nykytekniikan avulla pystytään asumajätevesien aiheuttamaa kuormitusta vähentämään merkittävästi nykytasosta.
Myös hulevesien hallinnalla ja maatalouden sekä haja-asutusalueen asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämisellä tulee olemaan iso merkitys vesistön kunnostamisessa.

Kari Liikanen

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.